Aksiskauris (aksishirvi)

Aasialaista alkuperää oleva aksiskauris elää alavilla mailla löyhissä ryhmissä, joiden kokoon sen alkuperäisellä elinalueella vaikuttavat ainakin ravinnon saatavuus ja populaatiotiheys. Ryhmät voivat sulautua yhteen suuriksikin laumoiksi. Aksiskauriit eivät juuri vaella, vaan pysyvät muutaman neliökilometrin kokoisella alueella. Ne syövät ruohokasveja, varpuja, lehtiä ja hedelmiä. Niiden elinympäristö vaihtelee aukeista tiheisiin metsiin alueesta riippuen. Aksiskauris on säkäkorkeudeltaan 88– 97 cm ja pituudelta jopa 2m. Naaraat ovat uroksia pienempiä painaen 43– 66 kg, urokset 66– 113 kg. Luontaisella elinalueellaan aksiskauriit voivat lisääntyä läpi vuoden.  

Aksiskauriin turkki on punaruskea. Vatsan puolella, kaulassa, jalkojen sisäpuolilla ja hännän alla sillä on valkoisia täpliä. Selkää pitkin juoksee tummempi viiru hännänpäähän asti. Vain uroksilla on sarvet, ja ne alkavat kasvaa takaisin heti lähdettyään. Suomessa esiintyvistä lajeista sen voi helpoiten sekoittaa täpläkauriiseen (Dama dama). Täpläkauriin sarvet ovat kuitenkin leveämmät ja lapiomaisemmat ainakin vanhemmilla uroksilla, ja aksiskauriin pilkut ovat usein selvemmät kuin täpläkauriin.  

Aksiskaurista tavataan luonnonvaraisena Intiassa, Nepalissa ja Sri Lankassa. Sitä on kuitenkin istutettu riistaeläimenä Eurooppaan, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan sekä paikoin Aasiaan ja Australiaan. Suomea lähinnä olevat populaatiot löytyvät Liettuasta ja Venäjältä.  

Aksiskauriit voivat suurina populaatioina kuluttaa ja muuttaa kasvillisuutta ja aiheuttaa maan eroosiota. Ne syövät monenlaista ravintoa ja kilpailevat ravinnosta paikallisten lajien kanssa. Lisäksi ne toimivat vektoreina monille taudeilla ja taudinaiheuttajille, kuten punkeille. 

Aksiskauriin todennäköisin reitti Suomeen on itärajan kautta. Pohjois-Amerikassa sen on todettu kilpailevan elinympäristöstä ja ravinnosta valkohäntäkauriin (Odocoileus virginianus) kanssa, joten valkohäntäkaurispopulaation ollessa suuri Suomessa, aksiskauris todennäköisesti ei saisi täältä jalansijaa muuten, kuin mahdollisesti juuri lähellä itärajaa. Vieraslajina se tulee poistaa metsästämällä Suomen riistakeskuksen luvalla. 

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. 

Ilmoita havaintosi aksiskauriista vieraslajinisäkkäiden ilmoituslomakkeella. 

Englanniksi: 

CABI: Aksiskauris

Faas, C. J., & Weckerly, F. W. (2010). Habitat interference by axis deer on white‐tailed deer. The Journal of Wildlife Management, 74(4), 698-706. 

Moe, S. R., & Wegge, P. (1994). Spacing behaviour and habitat use of axis deer (Axis axis) in lowland Nepal. Canadian Journal of Zoology, 72(10), 1735-1744. 

Raman, T. R. (1997). Factors influencing seasonal and monthly changes in the group size of chital or axis deer in southern India. Journal of Biosciences, 22(2), 203-218.