PeittolapaheinäVieraslaji

Microstegium vimineum

Vieraslajiluokittelusta

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Peittolapaheinä on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.


Yleiskuvaus

Yksivuotisuudestaan huolimatta tämä heinä voi peittää laajoja aloja rennoilla, jopa metrin pitkillä versoillaan. Peittävyydessä on oleellinen osansa melko tiheässä sijaitsevilla, ohuilla, usein korren nivelvälejä pitemmillä, 5–8 mm leveillä lehdillä. Niiden vihreän lavan keskellä erottuu selvästi lajille luonteenomainen koko pituudeltaan tai osaksi hopeansävyisen valkoinen keskisuoni; toinen hyvä tuntomerkki on lehtilavan tyven epämukaisuus. Kaikkinensa peittolapaheinän kasvullista ilmettä on verrattu pieneen, hentoon bambuun. Kasvukauden lopulla lajin tuntemista auttaa vaalean vihertävänkeltainen, vaalean sinipunainen tai noita sävyjä eri tavoin yhdistelevä syysväritys.

Versojen kärkeen voi kehittyä joko yksinäinen hyvin hoikka, viitisen senttiä pitkä tähkäkukinto tai 2–6 sellaisen viuhkamainen ryhmä. Tähkien karvaiset, lyhytvihneiset tai harvoin vihneettömät osakukinnot (tähkylät) sisältävät kukin vain yhden kunnollisen kukan. Ylimpien lehtituppien sisältä löytyy usein vielä ”piilotähkiä”, joiden kukat ovat umpisiittoisia (kleistogaamisia) ja varmistavat siementuottoa keljujen kelienkin vallitessa.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Peittolapaheinän luontainen levinneisyysalue sijaitsee Aasiassa ja ulottuu siellä etelän tropiikista (Filippiinit, Indokiina, Intia, Nepal ja Thaimaa) idän lauhkeaan vyöhykkeseen (Japani, Kiina, Korea, Taiwan ja Venäjälle kuuluva Primorjen aluepiiri Kiinan itäkyljessä). Luontaisia kasvupaikkoja ovat metsien laitaosat ja kosteat heinikkomaat.

Peittolapaheinä päätyi Yhdysvaltoihin noin vuonna 1919 kiinalaisen posliinin pakkauspehmikkeenä. Sittemmin laji on saavuttanut siellä 26 kaakon osavaltiota Teksasista Floridaan ja suurten järvien eteläpuolelle asettuen muun muassa tienvarsille, jokiahteille ja tulvalaakioille sekä kaasuputki- ja voimajohtokäytäville. Erilaisten häiriöiden (hakkuut, kulutus ym.) turvin se on myös levinnyt luontaisiin kosteikkoihin ja metsiin. Menestystä ovat edesauttaneet heinän hyvä varjon sieto, elinvoimaa lisäävä C4-yhteyttäminen ja muiden kasvien kemiallinen kurittaminen (allelopatia) sekä kelpaamattomuus valkohäntäpeuralle, joka kyllä syö lukuisia tämän vieraslajin potentiaalisia kilpailijakasveja.

Muualta maailmasta peittolapaheinä on ilmoitettu haitallisena vieraslajina Costa Ricasta ja Puerto Ricosta sekä haitallisuutta tarkentamatta Kongosta sekä Kaukasiasta ja sen kupeesta Turkista.

Suomessa peittolapaheinää ei ilmeisesti ole koskaan tavattu, edes viljeltynä, mutta lajin luonnonvarastuminen voisi täällä olla mahdollista etelässä, joka ilmasto-oloiltaan jotensakin vastaa lajin itäaasialaisen luontaisalueen ja amerikkalaisen tulokasalueen pohjoislaitaa. Sitä paitsi amerikkalaiset tutkimukset viittaavat siihen, että peittolapaheinä on siellä alle sadassa vuodessa kehittynyt ilmastollisesti entistä kestävämmäksi. On siis perusteltua valvoa, että laji ei pääse pesiytymään maahamme.


Haitat

Tehokkaana maanpeittokasvina peittolapaheinä voi alentaa luontaiskasviston monimuotoisuutta jopa 70 % puuston siemenellistä uudistumistakin estäen. Laji voi myös muuttaa ja supistaa hyönteisyhteisöjä ja muuntaa erilaisten ympäristöjen ravinnekiertoja.


Torjuntakeinot

Eräät rikkakasvien torjunta-aineet tehoavat peittolapaheinään. Käsin ja koneellisesti kitkeminen sekä ennen jyvien kypsymistä tapahtuva niittäminen tai leikkaaminen ovat vallankin herkkiin ympäristöihin paremmin käyviä keinoja. Tehokkaita ja mielekkäitä biologisia torjuntamenetelmiä etsitään. Torjuntaa vaikeuttaa heinän suuri siementuotto ja siementen säilyminen itämiskykyisinä jopa viisi vuotta.


Mitä minä voin tehdä?

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Peittolapaheinän tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Peittolapaheinää ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää peittolapaheinän sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.


Lisätiedot

CABI: Invasive Species Compendium: Microstegium vimineum (Nepalese browntop) http://www.cabi.org/isc/datasheet/115603

EPPO: Pest Risk Analysis for Microstegium vimineum https://www.eppo.int/QUARANTINE/Pest_Risk_Analysis/PRAdocs_plants/15-21051%20PRA_Microstegium_vimineum.pdf


Kuvaustekstin laatijat

Arto Kurtto (Luomus) 2017; MMM 2019

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: peittolapaheinä
Tieteellinen nimi: Microstegium vimineum
Vakiintuneisuus: Ei esiinny Suomessa

  • EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo) (EU 2016/1141; 2017/1263; 2019/1262; 2022/1203)
Havaintokartta