Vesikaijalehti

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Vesikaijalehti on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vesikaijalehti on monivuotinen ruohovartinen laji, josta tunnetaan vedessä kasvava muoto ja maalla esiintyvä muoto. Mehevät, ontot versot voivat vedessä nousta 60 cm korkeiksi, maalla versot ovat lyhyempiä ja vähemmän onttoja. Vaakasuorat, kerroksellisina kasvavat versot voivat kasvaa jopa 10 m pitkiksi. Lehdet ovat kiiltävät, vastakkaiset, ruodittomat ja keihäsmäiset, 2-7 cm pitkät ja 1-2 cm leveät. Kukat ovat läpimitaltaan 8-10 cm ja valkoisia, ja ne sijaitsevat lehtihangoissa tai verson kärjessä. Eteläisellä pallonpuoliskolla kukinta-aika on marraskuusta maaliskuuhun. Laji ei tuota itävää siementä. Vesikaijalehti hyötyy runsaasta ravinteisuudesta ja sietää myös suolapitoista vettä. Laji menestyy niin savessa kuin hiekassakin.

Vesikaijalehti on kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa sitä tavataan vesistöissä ja tulvamailla. Laji on levinnyt Australiaan, Uuteen Seelantiin, Yhdysvaltoihin ja moniin Aasian maihin, kuten Kiinaan, Intiaan, Indonesiaan, Thaimaahan ja Sri Lankaan. Pääasiallisena leviämistapana pidetään laivojen painolastitankkien mukana kulkeutumista. Euroopassa lajia on tavattu ainakin Italiassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Espanjassa, ja Irlannissa se on luokiteltu potentiaaliseksi haitalliseksi vieraslajiksi.

Vesikaijalehteä käytetään akvaariokasvina.

Vesikaijalehteä pidetään yhtenä haitallisimmista vesialueiden vieraslajeista. Vesikaijalehti muodostaa tiiviitä juurtuneita tai kelluvia mattoja, joiden avulla se voi vallata järviä, jokia, lampia ja kastelukanavia. Lajin vedessä kasvava muoto voi kasvattaa tiheän koko uoman peittävän kelluvan maton, joka hidastaa veden liikettä, estää valon pääsyn ja kaasujen vaihdon veteen. Kasvustolla on haitallisia vaikutuksia veden muuhun eliöstöön ja veden laatuun, ja se voi edistää hyttysille otollisten olosuhteiden muodostumista. Lajin maalla kasvava muoto kasvattaa tiheän kasvustomaton, jolla on laaja juuristo. Kasvusto tukahduttaa rantojen muun kasvillisuuden. Laji aiheuttaa vahinkoa alkuperäisen luonnon lisäksi maataloudelle ja elintarvike- ja turveteollisuudelle.

Vesikaijalehden torjunta on vaikeaa ja kallista, jos kasvusto on päässyt kehittymään laajaksi, eikä kasvin täydellinen hävittäminen yleensä ole mahdollista. Tämän vuoksi torjuntaan on ryhdyttävä heti kasvuston ollessa vielä alkuvaiheessa. Australiassa, Uudessa Seelannissa, Yhdysvalloissa ja joissakin Aasian maissa on saatu tuloksia vesikaijalehden biologisessa torjunnassa hyödyntämällä lajia ravinnoksi käyttäviä hyönteislajeja. Australiassa on julkaistu torjuntaohjeita.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Vesikaijalehden tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Vesikaijalehteä ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit koristelammestasi ja akvaariostasi, ja huolehdi ettei laji leviä veden tai maa-aineksen mukana. Omassa koristelammessa ja akvaariossa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää vesikaijalehden sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Englanniksi

CABI: Invasive Species Compendium: Alternanthera philoxeroides (alligator weed) http://www.cabi.org/isc/datasheet/4403