EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)
Vesikaijalehti on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Vesikaijalehti on yksi maailman haitallisimmista rikkakasveista, koska se valtaa sekä maa- että vesielinympäristöjä. Kasvin vesimuoto voi muodostua vakavaksi uhkaksi jokivesistöille, kanaville, kosteikoille ja kastelujärjestelmille. Maalla kasvava muoto kasvaa tiheiksi matoiksi, joilla on massiivinen juurakko, mikä tekee siitä erityisen hankalan torjuttavan. Vesikaijalehti lisääntyy helposti kasvinpaloista ja kasvaa laajalla ilmasto- ja elinympäristöalueella. Sitä on käytetty akvaariokasvina.
Vesikaijalehti on monivuotinen ruohovartinen kasvi, jonka mehevät, ontot versot voivat vedessä nousta jopa 60 cm korkeiksi. Maalla versot ovat lyhyempiä ja vähemmän onttoja. Vaakasuorat, kerroksittain kasvavat versot voivat venyä jopa 10 metrin pituisiksi. Lehdet ovat kiiltävät, vastakkaiset, ruodittomat ja keihäsmäiset, kooltaan 2–7 cm pitkät ja 1–2 cm leveät. Kukat ovat läpimitaltaan 8–10 cm, valkoisia ja ne sijaitsevat lehtihangoissa tai verson kärjessä. Laji ei tuota itäviä siemeniä. Vesikaijalehti hyötyy runsaasta ravinnepitoisuudesta ja kestää myös suolaista vettä, menestyen niin savi- kuin hiekkapohjaisissa kasvualustoissa.
Vesikaijalehti on kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa sitä tavataan vesistöissä ja tulvamailla. Laji on levinnyt Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Yhdysvaltoihin ja moniin Aasian maihin, kuten Kiinaan, Intiaan, Indonesiaan, Thaimaahan ja Sri Lankaan. Pääasiallisena leviämistapana pidetään laivojen painolastitankkien mukana kulkeutumista. Euroopassa lajia on tavattu ainakin Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa.
Vesikaijalehteä pidetään yhtenä haitallisimmista vesialueiden vieraslajeista. Vesikaijalehti muodostaa tiiviitä juurtuneita tai kelluvia mattoja, jotka voivat vallata järviä, jokia, lampia ja kastelukanavia. Lajin vedessä kasvava muoto voi kasvattaa tiheän koko uoman peittävän kelluvan maton, joka hidastaa veden liikettä, estää valon pääsyn ja kaasujen vaihdon veteen. Kasvustolla on haitallisia vaikutuksia veden muuhun eliöstöön ja veden laatuun, ja se voi edistää hyttysille otollisten olosuhteiden muodostumista. Lajin maalla kasvava muoto kasvattaa tiheän kasvustomaton, jolla on laaja juuristo. Kasvusto tukahduttaa rantojen muun kasvillisuuden. Laji aiheuttaa vahinkoa alkuperäisen luonnon lisäksi maataloudelle ja elintarvike- ja turveteollisuudelle.
Koska vesikaijalehteä ei vielä ole tavattu Suomessa eikä Suomen lähialueilla, tärkein torjuntakeino on tiedottaminen lajin haitallisuudesta sekä seuranta ja tarvittaessa nopea reagointi, mikäli kasvia havaitaan maassamme. Vesikaijalehden torjunta on vaikeaa ja kallista, jos kasvusto on päässyt kehittymään laajaksi, eikä kasvin täydellinen hävittäminen yleensä ole mahdollista. Tämän vuoksi torjuntaan on ryhdyttävä heti, kasvuston ollessa vielä alkuvaiheessa. Australiassa, Uudessa Seelannissa, Yhdysvalloissa ja joissakin Aasian maissa on saatu tuloksia vesikaijalehden biologisessa torjunnassa hyödyntämällä lajia ravinnoksi käyttäviä hyönteislajeja.
Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.
Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Vesikaijalehden tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Vesikaijalehteä ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit koristelammestasi ja akvaariostasi, ja huolehdi ettei laji leviä veden tai maa-aineksen mukana. Omassa koristelammessa ja akvaariossa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.
Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää vesikaijalehden sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.
CABI: Invasive Species Compendium: Alternanthera philoxeroides (alligator weed) http://www.cabi.org/isc/datasheet/4403
Sirkka Juhanoja (Luke 2017); MMM 2019; Miia Mänttäri (Luke) 2024