KirjoviuhkamatoVieraslaji

Laonome xeprovala

Yleiskuvaus

Kirjoviuhkamato Laonome xeprovala on 2010-luvulla Itämereen levinnyt noin sentin mittainen pehmeiden merenpohjien monisukasmato. Vieraslajin alkuperäaluetta ei tunneta, ja se kuvattiin muodollisesti tieteelle uutena lajina vasta vuonna 2018. Laji löytyi ensiksi tiheänä esiintymänä Viron Pärnunlahdesta. Suomen etelärannikolla sitä on tavattu vuodesta 2014 alkaen.


Tunnistaminen

Noin 1,5 cm pituiseksi kasvava kirjoviuhkamato muistuttaa meillä alkuperäistä, matalilla pohjilla ja levävyöhykkeessä suhteellisen yleistä leväviuhkamatoa (Fabricia sabella), joka samoin kuuluu Sabellidae-heimoon, mutta jää alle puolen sentin mittaiseksi. Näillä viuhkamadoilla on pohjaan kaivautunut, suhteellisen lyhyt vartalo-osa ja sen yläpäässä hengitykseen ja ravinnonottoon tarkoitettu lonkeroviuhka tai –kruunu. Kirjoviuhkamadon kruunussa on jopa kahdeksan haaroittuvaa, hapsureunaista lonkeroa, joissa on 6-8 kpl ruskeanpunertavaa poikkiraitaa. Leväviuhkamadon lonkerot puolestaan ovat melko tasaväriset ja niitä on enintään 6. Kirjoviuhkamadon vartalossa on 8 keskiruumiin ja 35-45 takaruumiin jaoketta, leväviuhkamadon vartalossa jaokkeita on kaikkiaan enintään 11 (8 keskiruumiin ja 3 takaruumiin jaoketta). Kirjoviuhkamadot katkeilevat helposti näytteenotossa ja säilöttyinä. Leväviuhkamadon keskiruumiin jaokkeet ovat pitkänomaisia, vain takaruumiin jaokkeet (kolme viimeistä jaoketta) ovat lyhyitä ja leveitä. Kirjoviuhkamadon kaikki jaokkeet ovat leveitä. Kirjoviuhkamadolla ei ole silmäpisteitä takaruumiin kärkijaokkeessa, leväviuhkamadolla on parittaiset, selvät silmäpisteet sekä takaruumiin kärjessä että yläpäässä, lonkerokruunun alapuolella.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Laonome xeprovala –lajin maantieteellistä alkuperää ei tunneta. Laonome-suvussa on useita muitakin lajeja, mm. Etelä-Itämeressä alkuperäinen L. kroyeri. Osa Laonome-lajeista on kuitenkin kotoisin Australian ja Uuden-Seelannin vesiltä.

Laji näyttää ilmestyneen Euroopan rannikkovesiin ja runsastuneen yhtäkkisesti, mihin sen tieteellinen lajinimi xeprovala viittaa. Se on havaittu Pohjanmeren alueelta 2009 ja sittemmin Itämerestä. Viron Pärnunlahdelta se löytyi uutena lajina vuonna 2012, jo tuolloin suurina tiheyksinä. Pohjois-Euroopassa sitä tavataan Hollannin, Saksan, Puolan, Latvian, Suomen, Ruotsin ja Venäjän rannikoilta sekä Asovanmereltä ja Mustaltamereltä.

Suomessa kirjoviuhkamato löytyi ensimmäiseksi Turun seudun rannikon pohjaeläinten velvoitetarkkailunäytteistä vuodelta 2014. Tiheydet olivat suurimmillaan noin 300 yksilöä neliömetrillä. Sittemmin havaintoja on kertynyt useista paikoista Vaasan ja Loviisan välisellä rannikolla, ja Venäjän puolelta Suomenlahden kaakkoisosasta Luganlahdelta. Laji esiintyy etenkin savi-, lieju- ja hiekkapohjilla 3-10 metrin syvyydessä. Viuhkamadot suodattavat hienojakoista eloperäistä ainesta ravinnokseen vedestä ja pohjan läheltä.


Haitat

Kirjoviuhkamato voi muodostaa hyvin suuria tiheyksiä ja se saattaa syrjäyttää alkuperäisiä eliölajeja. Toistaiseksi ei tiedetä miten laji vaikuttaa Suomen alkuperäislajeihin. Ihmiselle tai kotieläimille laji ei ole haitallinen.


Torjuntakeinot

Uusien mereisten vieraslajien saapumista voidaan torjua käsittelemällä laivojen painolastivedet asianmukaisesti sekä poistamalla laivan ulkopintaan kiinnittyviä lajeja mekaanisesti tai erilaisin torjunta-ainein. Jo leviämään päässeitä lajeja on mahdotonta poistaa merestä.


Mitä minä voin tehdä?

Lajista kaivataan havaintoja sen levinneisyyden ja runsauden kartoittamiseksi.  Mahdolliset havainnot tai epäilyt toivotaan ilmoitettavan yhdessä lähikuvan kanssa vieraslajiportaalissa.


Lisätiedot

Aquanis Information system on aquatic non-indigenous and cryptogenic species

Bick, A., Bastrop, R., Kotta, J., Meißner, K., Meyer, M., Syomin, V. 2018. Description of a new species of Sabellidae (Polychaeta, Annelida) from fresh and brackish waters in Europe, with some remarks on the branchial crown of Laonome. Zootaxa 4483(2): 349-364.

Kotta, J., Kotta, I., Bick, A., Bastrop, R, Väinölä, R. 2015. Modelling habitat range and seasonality of a new, non-indigenous polychaete Laonome sp. (Sabellida, Sabellidae) in Pärnu Bay, the north-eastern Baltic Sea, Aquatic Invasions 10: 275-285.

Räisänen, R. 2015. Turun ympäristön merialueen pohjaeläintutkimus. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Vuosiraportti 2014. Nro 153-15-8064. 91 s.

Tamulyonis A.Yu., Gagaev S.Yu., Stratanenko Е.А.,Zuyev Yu.А., Potin V.V. 2020. [Invasion of the polychaete Laonome xeprovala Bick & Bastrop, 2018 (Sabellidae, Polychaeta) into the estuary of the Luga and Khabolovka rivers (Luga Bay, Gulf of Finland). Rossiiskii Zhurnal Biologicheskikh Invazii 2020 (1), 52-60


Kuvaustekstin laatijat

Katriina Könönen, SYKE ja Risto Väinölä, Luomus

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: kirjoviuhkamato
Tieteellinen nimi: Laonome xeprovala
Vakiintuneisuus: Tuntematon

Havaintokartta