Parkkiakaasia

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Parkkiakaasia on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Parkkiakaasia on hernekasveihin kuuluva nopeasti leviävä kasvi, joka on kotoisin Australiasta. Parkkiakaasia leviää sekä kasvullisesti juurivesoista että siemenistä, minkä takia se valtaa nopeasti alaa muulta kasvustolta, vähentäen monimuotoisuutta.

Parkkiakaasia on pensas tai 5–10 metrin korkuiseksi kasvava puu. Puun musta tai harmaa kuori on rakenteeltaan sileä, mutta vanhemmiten kuori voi olla puun tyvellä uurteinen. Sen lehdet ovat suuria ja pihlajamaisesti haaroittuneita, ja jokaisessa lehdessä on monta erittäin siroa lehdykkää. Lehdet ovat pinnaltaan nahkamaisia. Yläpuolelta ne ovat tummanvihreitä ja kiiltäviä, alapuolelta yksivärisiä tai hieman vaaleampia.

Kukat ovat vaaleankeltaisia tai kermanvärisiä, tuoksuvia. Kukat muodostavat 20–40 kukan pallomaisia kukintoja. Kukinta tapahtuu pääasiassa lokakuusta joulukuuhun. Tummanruskeat tai punaruskeat palot, joiden pituus on 30–150 mm ja leveys 4,5–8 mm, kehittyvät lokakuusta helmikuuhun.

Parkkiakaasiaa ei voi sekoittaa ulkonäöltään mihinkään eurooppalaiseen lajiin. Hieman samannäköinen toinen vieraslaji on hopea-akaasia (Acacia dealbata), joka on melko suosittu koristepuu Euroopassa. Myös se on levinnyt istutuksista luontoon. Hopea-akaasian lehdet ovat harmaanvihreät, mikä tekee puun ulkonäöstä vaaleamman, kun parkkiakaasialla on oliivinvihreät lehdet.

Parkkiakaasia on alkuperäinen laji Australian etelä- ja itäosissa. Siellä laji kasvaa rinteillä, rotkoissa, kosteissa metsissä, harvapuustoisissa metsissä, ruohostomailla ja rannikon pensaikkoalueilla. Se on pioneerilaji, joka leviää nopeasti pensaspalojen muuttamille alueille.

Taloudellisen käyttöarvonsa takia parkkiakaasia on ihmisen mukana levinnyt ympäri maapalloa 150 maahan Oseaniassa, Aasiassa, Afrikassa, Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Eurooppaan siirtämisen historiaa ei tarkkaan tunneta, mutta Portugalissa lajin havaittiin levinneen luontoon vuonna 1902 ja Italiaan lajia istutettiin 1920-luvulla. Euroopassa laji on havaittu luonnonympäristöissä Ranskassa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa ja Atlantin saarilla.

Parkkiakaasiaa ei esiinny Suomessa.

Parkkiakaasian on raportoitu monissa maissa olevan tehokkaasti leviävä vieraslaji ja hyvin voimakas kilpailija. Maailmalta on raportoitu parkkiakaasian hidastavan alkuperäisten puulajien kasvua, tukahduttavan alkuperäistä kasvillisuutta suuren kariketuotantonsa takia ja vähentävän lajistollista monimuotoisuutta. Parkkiakaasia muodostaa monokulttuureja, jolloin kasvistolajisto yksipuolistuu. Tämä vähentää myös linnustoa alueella.

Parkkiakaasia aiheuttamaa myös kemiallis-fysikaalisia muutoksia kasvupaikallaan, sillä se sitoo maahan typpeä ja kuluttaa runsaasti vettä. Sillä saattaa olla allelopaattisia vaikutuksia, mikä heikentää muiden lajien kasvua samalla paikalla.

Euroopassa parkkiakaasia on levinnyt vesistöjen rannoille ja rantametsiin sekä rannikon hiekkapohjaisiin pensaikkoihin. Näissä elinympäristöissä sen on havaittu muodostavan tiheitä kasvustoja ja dominoivan näin kasvillisuutta. Myös korkkitammimetsissä parkkiakaasia kilpailee kasvutilasta alkuperäisten lajien kanssa.

Parkkiakaasian taimet kannattaa kitkeä juurineen. Suuremmat puut tulee kaulata eli poistaa kaarna rungon ympäriltä noin 20 cm:n matkalta. Kaulaus tulee toistaa tarvittaessa, jotta puu kuolee pystyyn. Sen jälkeen puun voi kaataa. Kasvinosat kannattaa hävittää polttamalla tai kuljettamalla ne jäteasemalle hävitettäväksi vieraslajijätteenä. Kasvinosia ei saa siirtää torjunnan jälkeen luontoon maatumaan.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Parkkiakaasian tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Parkkiakaasiaa ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää parkkiakaasian sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Brundu, G., Tanner, R., Beckmann, B. 2024: Acacia mearnsii. Risk assessment template developed under the "Study on Invasive Alien Species – Development of risk assessments to tackle priority species and enhance prevention". European Commission, Scientific Forum on Invasive Alien Species. https://circabc.europa.eu/ui/group/98665af0-7dfa-448c-8bf4-e1e086b50d2c

Invasive Species Specialist Group (ISSG) 2010: Acacia mearnsii. https://www.iucngisd.org/gisd/species.php?sc=51. Global invasive species database.

Kato-Noguchi, H. & Kato, M. 2025: Mechanisms and Impact of Acacia mearnsii Invasion. Diversity 17(8): 553. https://www.mdpi.com/1424-2818/17/8/553

Rojas-Sandoval, J. & Pasiecznik, N. 2015: Acacia mearnsii (black wattle). CABI Compendium 2326. https://doi.org/10.1079/cabicompendium.2326