Meksikonmeskite

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Meksikonmeskite on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Meksikonmeskite kuuluu hernekasvien (Fabaceae) heimoon. Se kasvaa 3–12 m korkeana pensaana tai pienenä puuna. Puu kestää hyvin kuivuutta, minkä vuoksi sitä on istutettu laajalti maapallon kuumille ja kuiville alueille luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolelle, esimerkiksi tuottamaan polttopuuta ja rehua, mutta myös puutarhakasviksi.  Meksikonmeskiten juuristo muodostuu syvälle menevästä paalujuuresta ja pinnallisemmasta juuristosta, mikä takaa sen veden saannin syvältä maasta ja maan pintaosista sateen jälkeen. Kasvin anatomiassa ja elintoiminnoissa on useita sopeumia, jotka auttavat selviytymään kuivuudessa. Esimerkiksi siemenillä on kova, ehjänä vettä läpäisemätön kuori ja voimakas dormanssi ja ne säilyvät itämiskykyisinä pitkään, mikä on auttanut leviämisessä tulvavesien ja rannikoilla meriveden välityksellä. Nykyään meksikonmeskiteä pidetään eräänä maailman haitallisimmista vieraslajeista. Suomessa lajia ei esiinny. 

Meksikonmeskiten puuaines on kovaa ja kaarna vihreää. Oksissa ja rungossa on 0,5–5 cm pitkiä okia. Lehdet ovat vihreät tai harmaanvihertävät, 2 kertaa parilehdykkäiset ja 0,5–7,5 cm pitkät lehtiruodin kera. Yksittäiset lehdykät ovat pieniä, soikeita-tasasoukkia. Terttumaiset kukinnot ovat 7–15 cm pitkät, aluksi vihertävän valkoiset ja muuttuvat myöhemmin vaaleankeltaisiksi. Siemenet ovat paloissa, jotka ovat 8–29 cm pitkiä. Palkojen väri vaihtelee oljenkeltaisesta ruskeaan. 

Meksikonmeskite kasvaa luontaisena Meksikossa, Väli-Amerikassa, Karibialla ja Etelä-Amerikan pohjoisosissa. Laji on sopeutunut kuivuuteen ja ravinneköyhyyteen, ja kasvaakin usein siellä, missä nämä olosuhteen rajoittavat muiden lajien kasvua. 

 Meksikonmeskite leviää voimakkaasti kuivilla ja puolikuivilla alueilla, joilla ei esiinny pakkasia. Se on julistettu haitalliseksi vieraslajiksi monissa Afrikan maissa, Aasiassa ja Australiassa. Euroopassa meksikonmeskite on vakiintunut Israelissa, Länsi-Rannalla ja Jordaniassa, pienellä alueella Gran Canariaa, ja kaksi yksilöä on kasvanut Espanjassa vuodesta 1988. Euroopassa lajin on mahdollista levitä Välimeren maiden pakkasettomilla alueilla. Meksikonmeskiteä ei kasva Suomen lähimaissa, eikä sen ole mahdollista menestyä ilmastossamme. 

Niillä alueille, joilla meksikonmeskiteä tavataan haitallisena vieraslajina, se syrjäyttää luontaista, erityisesti kuivan paikan kasvillisuutta. Se on tehokas kilpailija typensidontakyvyn, kuivuuden ja suolaisuuden sietonsa ansiosta. Piikikkäänä pensaana sen kasvuston alue voi olla läpitunkematon. Meksikonmeskite erittää allelopatisia yhdisteitä, mikä estää muiden kasvien kasvamista. Lajin siitepöly on allergisoivaa. 

Meksikonmeskiten torjunta vaatii usein yhdistelmän mekaanisia ja kemiallisia menetelmiä, sillä laji on erittäin sitkeä ja leviää nopeasti. 

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Meksikonmeskiten tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Meksikonmeskiteä ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää meksikonmeskiten sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

GBIF: https://www.gbif.org/species/5358460

CABI: https://www.cabi.org/isc/datasheet/43942

EPPO: https://gd.eppo.int/taxon/PRCJU

Hussain, M. Iftikhar, Ross T. Shackleton, Ali El-Keblawy, María Del Mar Trigo Pérez, and Luís González. 2020. "Invasive Mesquite (Prosopis juliflora), an Allergy and Health Challenge" Plants 9, no. 2: 141. https://doi.org/10.3390/plants9020141