Siniakaasia

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Siniakaasia on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Siniakaasia on ikivihreä, useimmiten leveäkasvuinen ja tiheä pensas, mutta voi kasvaa myös yksirunkoisena pienenä, 2-6 m korkeana puuna. Laji on nopeakasvuinen, kuivaa sietävä ja typpeä sitova. Siniakaasia kasvaa hyvin hiekassa, dyyneillä ja savimailla. Se on levinnyt myös tienvarsille, joutomaille ja metsään. Siniakaasia ei kestä juurikaan alle -4° C:n pakkasta, ja saa pakkasvaurioita jo aiemmin, mutta yleensä selviytyy hengissä parin asteen pakkasista.

Siniakaasia kasvaa pensaana tai pienenä puuna. Sen kaarna on sileä ja väriltään harmaasta punaruskeaan oksissa, ja muuttuu iän myötä tummanharmaaksi ja uurteiseksi. Lehdet ovat laakaruotiset eli lehtilavan sijaan lehtiruoti muodostaa lehden. Ne ovat 8-25 cm pitkiä ja kapeita, tummanvihreitä tai sinivihreitä. Kukinto on terttumainen ja siinä on 5-10 mm halkaisijaltaan olevia kirkkaankeltaisia pallomaisia kukintoja. Siemenpalot ovat ohuita, 8-12 cm pitkiä, ja siementen välistä litteitä. Siemenet ovat pieniä ja tummanruskeita – mustia.

Siniakaasia on kotoisin Länsi-Australiasta. Sitä on istutettu laajalti trooppisiin, subtrooppisiin ja Välimeren maihin karjanrehuksi, polttopuuksi, eroosion estoon, tuulensuojaksi, tanniinien tuottoon ja puutarha- tai katupuuksi. Laji on levinnyt invasiiviseksi mm. Kyproksella, Portugalissa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Etelä- ja Itä-Australiassa sekä osassa Afrikkaa ja Aasiaa. Myös Irlannissa on havaittu siniakaasiaa. Bulgaria, Slovenia ja Romania ovat ilmastoltaan potentiaalisia leviämiskohteita. Leviämispotentiaalia lisää alueen tulipaloriski, sillä tulipalot luovat sopivat olosuhteet siniakaasian siementen itämiselle.

Siniakaasia on levinnyt tarkoituksella istutettuna. Istutuksista siniakaasia leviää pääasiassa siemenillä, mutta tekee myös kanto- ja runkovesoja ja leviää maavarsilla, ja voi muodostaa kloonikasvuston (kolonian). Sen istuttamista jatketaan edelleen erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa. Siemenet voivat levitä veden ja lintujen mukana.

Lähimaissamme tai Suomessa ei tiettävästi kasva siniakaasiaa. Lajin tulo maahan puutarhaharrastajien tuomana on mahdollinen. Laji ei kuitenkaan menesty nykyilmastossamme.

Lajin hyötyinä ovat olleet eroosion esto ja polttopuun ja rehuntuotto hyvin kuivilla seuduilla. Haittapuolena siniakaasia syrjäyttää luontaisia lajeja ja muuttaa maan orgaanisen aineksen määrää ja typpipitoisuutta, mikä edelleen vaikuttaa luontaisten lajien menestymiseen ja alueen ekosysteemiin.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Siniakaasian tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Siniakaasiaa ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää siniakaasian sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

GBIF: https://www.gbif.org/species/2978552

CABI: http://www.cabi.org/isc/datasheet/2402

EPPO: https://gd.eppo.int/taxon/ACASA