Haisujumaltenpuu

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Haisujumaltenpuu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Kvassiakasvien (Simaroubaceae) heimoon kuuluva haisujumaltenpuu on nopeakasvuinen, runkojohteinen puu, jota pidetään yhtenä haitallisimpana vieraslajina Euroopassa. Se kasvaa luontaisena Pohjois- ja Keski-Kiinassa. Lauhkealla vyöhykkeellä haisujumaltenpuuta on istutettu paljon kaupunkipuuksi, koska laji sietää hyvin kuivuutta, ilmansaasteita ja muita haastavia olosuhteita. Se pärjää kuivissa ja karuissa olosuhteissa, eri maalajeilla ja happamuuksissa ja sietää saasteita. Istutetut puut ovat pääsääntöisesti emiyksilöitä hedepuiden kukintojen pahan hajun vuoksi.

Haisujumaltenpuu muodostaa runsaasti juuri- ja kantovesoja, ja leviää tehokkaasti niiden ja siementen avulla. Yksi puu voi tuottaa jopa miljoona tuulilevitteistä siementä vuodessa. Ilmaston lämmetessä haisujumaltenpuun menestymisen mahdollisuus ja potentiaali levitä Suomessa kasvaa. 

Haisujumaltenpuu kasvaa tavallisesti 6-10 m korkeaksi, mutta voi saavuttaa jopa 30 m korkeuden. Kaarna on tummanharmaa ja siinä on pystysuuntaisia vaaleita kapeita juovia. Vankat oksat ovat mutkaisia. Parilehdykkäiset, päätöpariset lehdet ovat 45-60 (-90) cm pitkiä ja lehdyköitä on 13-25. Kiiltävät lehdykät ovat 7-12 cm pitkiä, kapeansoikeita, reunoiltaan muuten ehyitä, mutta tyveltään 1-6 hampaisia. Lehdet puhkeavat keväällä punertavina ja varisevat syksyllä vihreinä. Murskatut lehdet tuoksuvat epämiellyttäviltä. Laji on kaksikotinen, ja hedekukinnot haisevat voimakkaasti. Pienet, 7-8 mm läpimittaiset kellanvihreät kukat muodostavat isoja, terttumaisia kukintoja. Hedelmä on 3-4 cm pitkä, kummastakin päästä käyristynyt lenninsiivellinen pähkylä. Lenninsiivet (samarat) saattavat saada huomiota herättävän oranssinpunaisen värin.

Haisujumaltenpuu kasvaa luontaisena Pohjois- ja Keski-Kiinassa. Haisujumaltenpuu menestyy lauhkeasta vyöhykkeestä tropiikkiin, ei kuitenkaan monsuunisateiden alueella. Laji kestää jopa -35° C pakkasta. Lajia on käytetty kaupunkipuuna, mikä on johtanut sen voimakkaaseen leviämiseen uusille alueille Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa sekä Etelä- ja Keski-Euroopassa. Intiassa lajia on käytetty uudelleenmetsitykseen.

Eurooppaan haisujumaltenpuu on tuotu 1740-luvulla. Haisujumaltenpuuta kasvaa lähimaissamme Viroa, Latviaa ja Liettuaa lukuunottamatta, ja se menestyy Ruotsissa Tukholman seutua myöten. Laji voi menestyä myös Etelä-Suomessa. Helsingissä, Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, kasvaa poikkeusluvalla Suomen ainoat haisujumaltenpuut. Lajin siementuotantoa tutkitaan ja on havaittu, että haisujumaltenpuu voi lämpiminä kesinä tehdä Suomessa itämiskykyisiä siemeniä, mikäli hede- ja emipuut sijaitsevat lähekkäin. 

Vaikka lajin kasvattaminen ja maahantuonti on EU:ssa kielletty, harrastajien kasvatustoiminta muodostaa edelleen leviämisriskin, sillä kasvin siemeniä tai taimia saatetaan yhä tuoda itse tai tilata verkon kautta. 

Haisujumaltenpuu on levinnyt erityyppisiin ympäristöihin, kuten rakennetun ympäristön tienvarsille ja kaikenlaisille joutomaille, niityille, taajamametsiin ja myös luontaisiin metsiin. Se on yleisin puuvartinen vieraslaji Pohjois-Amerikan metsissä ja sitä pidetään yhtenä haitallisimpana vieraslajina myös Euroopassa. Voimakkaasti levitessään laji syrjäyttää luontaista kasvillisuutta ja vähentää samalla myös muiden eliöryhmien monimuotoisuutta, sillä se voi vaikuttaa maaperän ominaisuuksiin, kuten ravinnekiertoon. Lajin siitepöly aiheuttaa allergiaoireita.

Suomessa olemassa olevat yksilöt tulee poistaa, mikäli niiden kasvattamiseksi ei ole poikkeuslupaa. Koska haisujumaltenpuu voi kaatamisen jälkeen tehdä juuri- ja kantovesoja ja lähteä niistä uudelleen kasvamaan, on ympäristöä tarkkailtava ja torjuntaa jatkettava niin kauan kuin se on tarpeen. Lisäksi ympäristöä on tarkkailtava mahdollisten siementaimien varalta. Lajin levinneisyyden kehittymistä Suomen rajojen ulkopuolella on tarpeen seurata ja sen saapuminen Suomeen on pyrittävä estämään nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi on huolehdittava, ettei täällä kasvavat yksilöt lisäänny ja leviä ympäröivään luontoon.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Haisujumaltenpuun tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Haisujumaltenpuuta ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää haisujumaltenpuun sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Suomeksi:

Anttila, A. 2022. Haisujumaltenpuu teki itävää siementä Kaisaniemessä vuonna 2021. Sorbifolia 53(3): 45-46.

Englanniksi:

GBIF: Ailanthus altissima (Mill.) Swingle.

CABI: Ailanthus altissima (tree-of-heaven).

EPPO: Ailanthus altissima