Oranssivarrasheinä

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Oranssivarrasheinä on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Oranssivarrasheinä on amerikkalainen monivuotinen tiheäkukintoinen heinä, joka kasvaa jopa 2 metrin korkuiseksi.

Oranssivarrasheinä kasvaa parin metrin korkuiseksi ja sen kapeat lehdet voivat kasvaa yli puolimetrisiksi. Varsien väri vaihtelee vaaleanvihreistä punertaviin. Tähkät ovat 2-4 senttimetriä pitkät. Oranssivarrasheinä on monivuotinen heinäkasvi. Se lisääntyy suvullisesti, mutta toisinaan myös suvuttomasti itsepölytyksellä, jos kukat eivät aukea ennen hedelmöittymistään. Yksi kasvi tuottaa jopa tuhansia siemeniä, jotka leviävät tuulen ja eläinten mukana pitkienkin matkojen päähän. Oranssivarrasheinän maanpäälliset osat kuolevat talvella, ja se talvehtii juuriversoina maanpinnan tasossa. 

Oranssivarrasheinä on vaikea erottaa sen lähisukuisista varrasheinistä.

Oranssivarrasheinä on kotoisin Amerikasta, jossa se kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itäisissä ja kaakkoisissa osissa sekä Kolumbiassa Etelä-Amerikassa. Oranssivarrasheinä on levinnyt ihmisen mukana muun muassa läntiseen Pohjois-Amerikkaan ja Havaijille, sekä Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Pohjois-Koreaan, Japaniin, Ranskaan, Venäjälle ja Georgiaan. Laji havaittiin ensimmäisen kerran Euroopassa 2006 Lounais-Ranskassa: Siellä se on levinnyt nopeasti Akvitanian alueella, joka rajautuu lännestä Biskajanlahteen. Oranssivarrasheinä kasvaa monenlaisissa ympäristöissä, kuten soilla ja kosteikoilla, avoimilla laitumilla, ruohotasangoilla sekä avoimilla metsämailla. Se kasvaa hyvin myös ihmistoiminnan häiritsemillä mailla kuten maanteiden reunoilla, junaratojen varrella ja hakkuuaukeilla. Laji on sopeutunut lämpimiin, kuiviin ja karuihin olosuhteisiin, ja se menestyy erityisesti hyvin myös ravinneköyhillä paikoilla.

Ihminen on tuonut oranssivarrasheinää EU:n alueelle tahallisesti sekä tahattomasti esimerkiksi kulkuneuvoissa, vaatteissa ja kengissä. Laji leviää rehun ja ihmistoiminnan kautta ja myös muun muassa eläinten ja ajoneuvojen sekä metsäkoneiden mukana ja kenkien pohjissa. Kaupallinen kiinnostus lajiin on kuitenkin hyvin vähäinen.

Oranssivarrasheinä on sopeutunut tulipaloihin, ja sen kuivat kuolleet yksilöt lisäävät tulipaloriskiä. Havaijilla sen on havaittu vähentävän alkuperäisen lajiston monimuotoisuutta edistämällä tulipaloja, jolloin niihin heikommin sopeutuneet lajit vähenevät. Oranssivarrasheinä voi muodostaa tiheitä ja laajalle leviäviä heinikkoja, jotka kilpailevat alkuperäisen lajiston kanssa ja heikentävät myös näin alueen monimuotoisuutta. Oranssivarrasheinä voi vaikuttaa myös maaperän typen ravinnekiertoon ja erittää juuristostaan yhdisteitä, jotka estävät muita kasvilajeja kasvamasta.  Lisäksi oranssivarrasheinän on havaittu vähentävän maaperän vesipitoisuutta, mikä vaikuttaa muun muassa metsäistutuksiin. Yhdysvalloissa sen leviämisellä ennustetaan olevan metsätaloutta heikentäviä vaikutuksia.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Oranssivarrasheinän tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Oranssivarrasheinää ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää oranssivarrasheinän sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

CABI: https://www.cabi.org/isc/datasheet/5286

EPPO (2014). https://gd.eppo.int/download/doc/416_pra_pri_ANOVI.pdf