Brasilianvesiasteri

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Brasilianvesiasteri on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Brasilianvesiasteri on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva monivuotinen vesikasvi, jota on käytetty akvaariokasvina sekä puutarhalammikoissa vesikasvina. Se voi kasvaa hyvin monenlaisissa hitaasti virtaavissa tai virtaamattomissa vesi- ja kosteikkoympäristöissä, kuten kanavissa, joissa, järvissä ja lammissa. Laji viihtyy parhaiten lämpimillä ilmastovyöhykkeillä, eikä menesty Suomen ilmasto-olosuhteissa.

Brasilianvesiasteri voi muodostaa jopa 1,5 metrin korkuisia ”pensaita” matalissa rantavesissä, mattomaisia kasvustoja veden päälle tai toisinaan se voi esiintyä myös uposkasvina. Vaaleanvihreät lehdet ovat vastakkain, muodoltaan suikeita, sahalaitaisia, 5–20 cm pitkiä, 2,5–7,5 cm leveitä ja sulkasuonisia. Kukat ovat väriltään valkoisia tai vaaleanpunertavia. Mykerökukinnot ovat halkaisijaltaan 1,5–2 cm leveitä. Kasvit lisääntyvät sekä siemenistä että kasvullisesti.

Brasilianvesiasteri on kotoisin Etelä-Amerikasta Brasiliasta, Argentiinasta, Paraguaysta, Uruguaysta, Boliviasta ja Perusta. Sitä on tuotu Eurooppaan ja muualle maailmaan akvaariokasviksi sekä vesikasviksi puutarhojen lammikoihin. Sitä saattaa edelleen olla myynnissä nettikaupoissa. Luonnossa laji voi levitä lyhyitä matkoja veden virtauksen tai kasvimassan käsittelyn mukana.

Brasilianvesiasteri on levinnyt ja vakiintunut Australiaan (1980), Uuteen Seelantiin (1990), Japaniin (1995), Taiwaniin (2001) ja Kiinaan (2007). Euroopassa brasilianvesiasteri on vakiintunut luontoon Italiassa (2015) ja Unkarissa (1988). Hollannissa laji havaittiin ensimmäisen kerran vesiväylässä vuonna 2019.

Lajia on käytetty Suomessakin akvaariokasvina. Suomen luonnossa lajia ei ole tavattu, eikä se ilmastomallinnusten perusteella menestyisi Pohjois-Euroopassa tulevaisuudessakaan. Euroopassa suurimmat riskialueet lajin vakiintumiseen ja leviämiseen sijaitsevat Etelä-Euroopassa (Adrianmeren rannikkovaltiot ja Turkki).

Runsaana esiintyessään brasilianvesiasteri muodostaa laajoja ja tiheitä kasvustoja, jotka peittävät alleen muun kasvillisuuden. Voimakkaana kilpailijana brasilianvesiasteri voi syrjäyttää alkuperäistä kasvilajistoa ja siten vaikuttaa myös alkuperäisestä kasvilajistosta riippuvaisiin kosteikkolintuihin ja muihin eläinlajeihin. Laji tuottaa suuria määriä kasvimassaa. Kuolleen kasvimassan hajoamisella voi olla haitallista vaikutusta vedenlaatuun. Lisäksi tiheät kasvustot voivat tukkii vesistöjä, lisätä tulvia ja haitata vesistöjen virkistyskäyttöä. 

Lajia ei esiinny Suomen luonnossa, eikä sen menestyminen ole tulevaisuudessakaan Suomen ilmasto-olosuhteissa todennäköistä. Lajin levinneisyyden kehittymistä Suomen rajojen ulkopuolella on tarpeen seurata ja saapuminen Suomeen on pyrittävä estämään nyt ja tulevaisuudessa. Lajia koskevat maahantuonti- ja myyntikielto. Lajin mahdolliset esiintymät on hävitettävä. Erityisesti pienissä kasvustoissa tehokas torjuntakeino on poistaa kasvit toistuvasti käsin tai koneellisesti.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Brasilianvesiasterin tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Brasilianvesiasteria ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit pihasi koristelammesta ja akvaariostasi, ja huolehdi ettei laji leviä veden tai maa-aineksen mukana. Omassa putarhalammessa sekä akvaariossa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää brasilianvesiasterin sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

CABI: Gymnocoronis spilanthoides (Senegal tea plant).

EPPO: Gymnocoronis spilanthoides (Senegal tea, spade-leaf plant).