Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Uudenseelanninlattana on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Uudenseelanninlattana on litteä, 5-20 senttimetriä pitkä lattana. Se on jakautunut useisiin segmentteihin kastelieron tavoin. Uudenseelanninlattanan väritys vaihtelee selänpuolelta rusehtavasta violettiin reunuksen ollessa vaalean kellertävä tai beige. Alapuolelta uudenseelanninlattanan väritys on vaalean kellertävä ja siinä on harmaanrusehtavia pilkkuja. Eläin on kauttaaltaan tahmean liman peitossa. Tyypillisesti laji tavataan asettuneena litteän spiraalin muotoon, mutta aktiivisena se voi venyttää ruumistaan huomattavasti. Päiväaikaan uudenseelanninlattana viihtyy lepäämässä esimerkiksi kivien, puunpalojen tai muiden maaperää vasten olevien kohteiden alla. Lattanoita voi löytää myös maanpinnan alta, josta ne saalistavat lieroja.

Uudenseelanninlattana on nimensä mukaisesti kotoisin Uudesta-Seelannista. Sieltä se on levinnyt ihmisen tahattomasti kuljettamana muun muassa Irlantiin ja Skotlantiin. Uudenseelanninlattana ja sen munat leviävät esimerkiksi kasvien ja maa-aineksen mukana. Laji on hyvin sopeutunut leutoon meri-ilmastoon ja sille sopivia elinympäristöjä on useissa EU-maissa, missä toistaiseksi sitä ei ole kuitenkaan vielä havaittu. Riski siihen, että laji leviää EU:ssa muihin elinympäristöltään sopiviin maihin, on silti olemassa.

Uudenseelanninlattana saalistaa ravinnokseen lieroja ja heikentää näin niiden populaatioita ja monimuotisuutta. Tällä on vaikutusta maaperän viljavuuteen ja muihin alkuperäisiin lajeihin sekä mahdollisesti myös esimerkiksi maatalouteen. Lierojen merkittävä väheneminen voi vaikuttaa myös muihin niitä ravinnoksi käyttäviin lajeihin, kuten moniin lintuihin ja nisäkkäisiin.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää uudenseelanninlattanan leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen tai kasvien mukana.

Euroopan komission riskiarviot uusille vieraslajeille