Koirasusi

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)

Koirasusi on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kansallisesti haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa 1.6.2019 lemmikkieläimeksi laillisesti hankitun koirasuden saa pitää sen luonnolliseen kuolemaan saakka.

Koirasudella tarkoitetaan suden ja koiran risteymiä neljässä ensimmäisessä sukupolvessa (F1-F4), kesykoiran ja muun koiraeläinlajin risteymiä neljässä ensimmäisessä sukupolvessa (F1-F4) sekä sukupolvien lukumäärästä riippumatta kaikkia sellaisia risteymiä, joissa toisena vanhempana on jokin edellä sanottu risteymä (F1-F4) ja toisena vanhempana muu kuin kesykoira.

Risteymää pidetään siis koirasutena esimerkiksi silloin, jos sen esivanhempana on ollut kesykoiran ohella susi enintään neljää sukupolvea aikaisemmin, risteymän oma sukupolvi mukaan laskien. Risteymiä viidennessä sukupolvessa (F5) ja siitä eteenpäin pidetään kesykoirina.

Jos risteytyksessä kuitenkin käytetään kesykoiran sijaan esimerkiksi toista koirasutta, uusi risteymä on geneettisiltä ominaisuuksiltaan yhä suden kaltainen. Näin siitä riippumatta, kuinka monen sukupolven päässä alkuperäinen susi on ollut. Sukupolvien lukumäärällä ei siksi ole tällaisissa risteytyksissä merkitystä

Koirasusi on Suomessa haitallinen vieraslaji.

Koirasusien yhteisiä piirteitä ovat suurikokoisuus, tuuhea ja usein roikkuva häntä, vinot silmät, pitkä kuono ja suuret tassut. Yksilöiden välillä voi kuitenkin olla suuria eroavaisuuksia. Kaukaisempaa sukua sudelle olevat koirasudet ovat usein sekä käytökseltään että ulkonäöltään lähempänä koiraa kuin sutta, mutta tästäkin on poikkeuksia. Koirasutta on ulkoisten tuntomerkkien yleensä mahdotonta varmuudella erottaa sudesta.

Koirasudet ovat useimmiten peräisin vankeudessa kasvaneista yksilöistä. Suuri osa Suomen koirasusista on peräisin Yhdysvalloista, missä risteytyksiin on käytetty tarhattuja susia.  Koirasuden tuonti Suomeen Euroopan unionin jäsenvaltiosta tai Euroopan unionin ulkopuolelta on ollut kiellettyä vuodesta 2016 lähtien. Tätä aiemminkin koirasuden tuonti on vaatinut luvan.

Koirasudella on usein geneettisten ja fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi paremmat mahdollisuudet selvitä luonnossa kuin koiralla. Tämä lisää koirasuden mahdollisuutta risteytyä suden kanssa, mikä puolestaan uhkaa suden geneettistä puhtautta ja on riski luonnon monimuotoisuudelle. Kannanhoidollisten toimenpiteiden kannalta koirasuden ja suden yhdennäköisyys on erityisen haitallista.

Myös Euroopan luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien suojelusta tehdyn Bernin sopimuksen pysyvän komitean suosituksen mukaan koirasuden kasvatus lemmiksi on syytä kieltää susikannan suojelemiseksi.

Koirasutta ei saa tuoda maahan, kasvattaa, myydä tai ostaa eikä pitää hallussa. Koirasutta ei saa päästää ympäristöön.

Koirasusien kasvattajan on huolehdittava siitä, etteivät koirasudet pääse kasvatuspaikan ulkopuolelle. Kasvattaja ei saa myydä koirasusia tai muutenkaan luovuttaa niitä eteenpäin. Koirasusien lisääntyminen täytyy estää. Kasvattajan on syytä olla yhteydessä viranomaisiin, jotta voidaan selvittää, miten kasvatuksesta luovutaan hallitusti myös eläinsuojelulakia noudattaen.

Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa 1.6.2019 lemmikkieläimeksi laillisesti hankitun koirasuden saa pitää sen luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan pitää kuitenkin huolehtia siitä, ettei eläin pääse lisääntymään eikä karkaamaan ympäristöön. Koirasuden omistaja ei saa myydä lemmikkiään eikä muutenkaan luovuttaa sitä eteenpäin.

Ohje koirasusien kasvattajille

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta