Paperimulperio

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Paperimulperio on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Paperimulperio on mulperipuiden heimoon kuuluva, 10–20 metriä korkeaksi kasvava puu. Se on kotoisin Kaakkois-Aasiasta, mutta sitä on istutettu laajoille alueille koristekasviksi ja sen kuoresta saatavan kuidun takia. Alkuperäisillä levinneisyysalueillaan paperimulperiosta on tuotettu myös luontaislääkkeitä. Laji leviää tehokkaasti siemenistä ja kasvinosista, vähentäen alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta.

Paperimulperio on nopeakasvuinen lehtipuu, joka kasvaa yleensä 10–20 metrin korkuiseksi, mutta voi joskus saavuttaa jopa 35 metrin korkeuden. Latvus on tuuhea ja leviävä. Puun kuori on vaaleanharmaa tai rusehtava, sileä tai hieman uurteinen. Paperimulperion oksat ovat punaruskeita ja karvaisia. Varsi ja oksat sisältävät maitomaista mahlaa.

Lehdet ovat paperimaisia ja vaihtelevan muotoisia, mutta lajille omaleimaisin on kookas, noin 15–20 cm pitkä, voimakkaasti liuskoittunut lehti. Osa lehdistä on tätä lehtityyppiä selvästi pienempiä ja muodoltaan puikeita. Lehtien reunat ovat sahalaitaiset. Lehdet ovat hennosti harmaakarvaisia.

Paperimulperio on kaksikotinen laji, jonka hede- ja emikukat sijaitsevat eri kasveissa. Hedekukinto on 3,5–7,5 cm pitkä, kellertävänvalkoinen ja riippuva terttu. Emikukinnot ovat pallomaisia ja väriltään punaisia kukkaterttuja.

Kypsä hedelmä on luumarja, joka on väriltään punainen tai oranssi, rakenteeltaan mehevä, muodoltaan pallomainen ja kooltaan 1–3 cm. 

Paperimulperion alkuperäinen levinneisyysalue on Itä-Aasiassa ja Kaakkois-Aasian mannerosissa. Alue kattaa lähteistä riippuen Kiinan, Japanin ja Taiwanin, mutta myös Korean, Kambodžan, Laoksen, Myanmarin, Thaimaan, Vietnamin ja Malesian. Paperimulperiota on siirretty ihmisen mukana jo esihistoriallisella ajalla, joten tarkka alkuperäinen levinneisyysalue ei ole tiedossa.

Laji menestyy hyvin monenlaisissa olosuhteissa, mukaan lukien kosteat trooppiset, subtrooppiset ja leudot ympäristöt alle 1 500 metrin korkeudessa. Sen kasvupaikkoja ovat esimerkiksi metsät, tienvarret, ojien rannat, peltojen reunat ja monenlaiset avoimet alueet kaupunkien ympäristössä.

Paperimulperio on levinnyt ihmisen mukana ympäri maapalloa muualle Aasiaan, Eurooppaan, Oseaniaan, Afrikkaan, Karibialle sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Euroopassa laji on havaittu ainakin 29 valtiossa. Osassa maista se on vakiintunut ja levinnyt luontoon. Euroopassa laji kasvaa etenkin kaupungeissa, taajamissa ja viljelmillä, mutta myös ruohostomailla ja lehtipuumetsissä.

Paperimulperiota ei esiinny Suomessa.

Euroopassa paperimulperion leviäminen on laajinta Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa, joissa suurimmat paperimulperion aiheuttamat ongelmat on havaittu kuivilla ruohostomailla ja lämpimien ympäristöjen metsissä.

Eri puolilla maailmaa paperimulperio mainitaan yhdeksi haitallisimmista vieraslajeista, sillä se muodostaa merkittävän uhan luonnon monimuotoisuudelle alueella. Lisäksi sen on raportoitu muuttavan kasvupaikkojen hydrologiaa ja maaperän kemiallisia olosuhteita.

Paperimulperion siitepöly voi aiheuttaa allergiaa.

Paperimulperion taimet kannattaa pyrkiä kaivamaan maasta juurineen. Suuremmat rungot kannattaa ensin kaulata eli poistaa kuori rungon ympäriltä noin 20 cm:n matkalta. Kun puu on kuollut pystyyn, sen voi kaataa. Näin vesominen on vähäisempää kuin ilman kaulaamista kaataminen. Kantoon kasvavat vesat poistetaan. Kaikki kasvinosat tulee hävittää polttamalla tai kuljettamalla ne vieraslajijätteenä jäteasemalle. Niitä ei saa siirtää luontoon.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Paperimulperion tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Paperimulperiota ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää paperimulperion sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

CABI 2019: Broussonetia papyrifera (paper mulberry). CABI Compendium. https://doi.org/10.1079/cabicompendium.10017

González-Lorca, J., Rivera-Hutinel, A., Moncada, X., Lobos, S., Seelenfreund, D., & Seelenfreund, A. 2015: Ancient and modern introduction of Broussonetia papyrifera ([L.] Vent.; Moraceae) into the Pacific: genetic, geographical and historical evidence. New Zealand Journal of Botany, 53(2), 75–89. https://doi.org/10.1080/0028825X.2015.1010546

Kudrnovsky, H., Shaw, R., Beckmann, B. 2022: Broussonetia papyrifera. Risk assessment template developed under the "Study on Invasive Alien Species – Development of risk assessments to tackle priority species and enhance prevention". Scientific Forum on Invasive Species. https://circabc.europa.eu/ui/group/98665af0-7dfa-448c-8bf4-e1e086b50d2c/library/1dd916e3-e138-43c1-8a88-44a03100a9da