Kultasimpukka

Kultasimpukka on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.  Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. 

Kultasimpukat ovat makeanveden simpukoita, jotka sietävät heikkoa vedenlaatua ja muodostavat laajoja kolonioita tukahduttaen muut lajit alleen. Kultasimpukka on hyvin samankaltainen vaeltajasimpukan (Dreissena polymorpha) kanssa, mutta se sietää vielä laajemmin erilaisia ympäristöolosuhteita. Lajia ei ole vielä tavattu Euroopasta. 

Kultasimpukan kuori on väriltään kullankeltainen, kuoren nipukan umbon ympäriltä väritys tumman ruskea. Pituudeltaan kultasimpukat ovat keskimäärin noin 2–3 cm, suurimmillaan 4–6 cm pituisia. Ne voivat muodostaa jopa kymmenien tuhansien yksilöiden kolonioita kiinnittyen erittäin tiukasti alustaansa. 

Kultasimpukka on makean veden laji, mutta se sietää myös murtovettä. Sen alkuperäinen levinneisyysalue on eteläisen Kiinan suurissa joissa. Laji on levinnyt Aasiassa Kiinan lisäksi mm. Vietnamiin, Lagosiin, Thaimaahan, Etelä-Koreaan ja Japaniin. Sitä tavataan myös Etelä-Amerikasta Atlanttiin laskevilta vesistöalueilta. Kultasimpukka ei toistaiseksi esiinny Euroopassa, mutta erityisesti Etelä-Euroopan ympäristöolosuhteiden on arvoitu olevan sille soveliaat.  

Kultasimpukan leviämisriski Eurooppaan on arvioitu melko korkeaksi, todennäköisin leviämisreitti on toukkavaiheena painolastivesien mukana. Laji voi levitä Eurooppaan myös akvaariokasvien tai muiden eliöiden mukana niiden kuljetusvedessä tai kiinnittyneenä muihin simpukoihin. Jos laji leviää Eurooppaan, leviämistä voi tapahtua tehokkaasti kalastusvälineisiin, köysiin ja veneisiin kiinnittyvien simpukoiden välityksellä sisävesien vesireittejä pitkin. Kylmät olosuhteet kuitenkin estävät tai hidastavat lajin leviämistä Pohjois-Eurooppaan. 

Vaeltajasimpukoiden tapaan kultasimpukat muodostavat suuria tihetä kasvustoja, ja ne voivat tukkia esimerkiksi voimaloiden vedenottoputkia ja peittää vedenalaisia rakenteita sekä vesialusten runkoja aiheuttaen monenlaista haittaa. Ne kilpailevat alkuperäisten simpukkalajien kanssa ravinnosta ja kiinnittymispaikoista. Ne vähentävät alkuperäislajiston monimuotoisuutta ja voivat aiheuttaa ekosysteemitason muutoksia esiintyessään runsaana. 

Ensisijaisesti estetään lajin leviäminen luontoon. Lajin saapuminen painovesilastien mukana voidaan torjua käsittelemällä painolastivedet asianmukaisesti. Ei tunnettuja torjuntakeinoja, jos kultasimpukka leviää ja asettuu luontoon. Rakenteista, laivoista ja veneistä simpukoita voidaan poistaa mm. mekaanisesti, kemiallisesti tai estää kiinnittyminen eliönestomaaleilla.   

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. 

Ilmoita havainnosta: https://kalahavainnot.luke.fi/lomake 

Englanniksi:

CABI Limnoperna fortunei