Aasianmutakala

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Aasianmutakala on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa

Aasianmutakala on makeanveden kala, joka esiintyy luontaisella levinneisyysalueellaan etenkin mangrovesuistoissa jokien ja järvien alueilla. Lisäksi lajia löytyy lammista ja myös riisiviljelmiltä. Aasianmutakala viihtyy erityisesti seisovissa tai hyvin heikosti virtaavissa vesissä. Tyypillisesti aasianmutakala löytyy vesistä, joissa on mutainen pohja. Tämä kala viihtyy sedimenttiin tai pohjalle pudonneen lehtiaineksen seassa, nostaen ainoastaan päänsä esiin. Aasianmutakala viihtyy vesissä, joiden lämpötila on 5–25°C, mutta laji kestää myös 2°C ja jopa 30°C lämpötiloja.

Aasianmutakala on piikkinuoliaisiin kuuluva pitkänomainen matomainen kala. Euroopassa havaitut yksilöt ovat olleet 5–20 cm pituisia. Väritykseltä aasianmutakala on vaalean ruskeahko ja siinä on nähtävissä tummempaa ruskeaa laikutusta. Suun ympärillä on nähtävissä 10 viiksisäiettä. Lajin voisi Suomessa sekoittaa ranta- tai kivennuoliaiseen. Hyvin samannäköinen laji on toinen vieraslajikalaksi määritelty marmorimutakala.

Aasianmutakala esiintyy luontaisesti Itä-Aasiassa; esimerkiksi Kiinassa, Intiassa, Japanissa, Koreassa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Aasianmutakala on levinnyt niin Australiaan, Pohjois- kuin Etelä-Amerikkaankin sekä laajemmalle Aasiassa, luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Euroopassa aasianmutakalaa on tavattu ainakin Saksassa, Italiassa ja Espanjassa. Ilmaston lämpeneminen mahdollistaa aasianmutakalan pärjäämisen myös Suomen olosuhteissa.

Aasianmutakala saattaa vaikuttaa vedenlaatuun samentumisen ja typen määrän lisääntymisen kautta. Se voi myös aiheuttaa haittaa paikalliselle lajistolle resurssikilpailun ja tautien levittämisen kautta. Aasianmutakalan on todettu vaikuttavan selkärangattomien määrään ja koostumukseen, sillä se käyttää niitä ravintonaan.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Verreycken 2024. Risk assessment template developed under the "Study on Invasive Alien Species – Development of risk assessments to tackle priority species and enhance prevention"   Contract No 07.0202/2019/812602/ETU/ENV.D.2[1]  Misgurnus anguillicaudatus (Cantor, 1842).

https://www.cabidigitallibrary.org/doi/full/10.1079/cabicompendium.75075#sec-24