Bambut

Bambut ovat ainavihantia ja monivuotisia kookkaita heinäkasveja, joita tunnetaan noin 1400 lajia. Bambut kukkivat harvoin, jopa vasta vuosikymmenien päästä, ja tavallisesti ne kuolevat sen jälkeen. Ne leviävät voimakkaasti maavartensa avulla. Suomessa bambujen maanpäälliset osat voivat kuolla talvella, mutta seuraavana kasvukautena kasvin juuristo voi kasvattaa uuden verson. Trooppiset bambut eivät kestä pakkasta, mutta jotkut lauhkean vyöhykkeen lajeista voivat kestää jopa -30 asteen pakkasta. Bambusukuja on useita, ja niistä monessa on muualla maailmassa haitalliseksi todettuja vieraslajeja.

Bambuja on hyvin vaikea tunnistaa lajilleen. Tunnistamiseen käytetään lehtilavan, varsitupen tai nivelvälien ominaisuuksia. Lajista riippuen bambut kasvattavat 0,5–4 metrin korkuisen puutuneen ja onton varren. Varret kasvavat joko yksittäin tai pienissä ryhmissä. Varret ovat useimmilla lajeilla liereitä ja rakenteeltaan pystyjä. Haaralehtien lapa on suikea ja kookas, suurimmillaan jopa 35 x 8 cm.

Bambujen alkuperäinen levinneisyysalue sijaitsee Aasiassa. Bambuja kasvaa myös Australiassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä- ja Keski-Amerikassa sekä eteläisessä Pohjois-Amerikassa. Suvut Sasa, Pseudosasa ja Pleioblastus esiintyvät alkuperäisinä Koillis-Aasiassa, Tyynenmeren rannikolla. Fargesia -suvun lajien levinneisyys puolestaan sijoittuu Kiinan sisäosiin.

Suomessa bambuja on istutettuina pihoissa ja puutarhoissa lajista riippuen joko etelärannikolla tai myös Keski-Suomessa ja Oulun seudulla. Viljeltävät bambut leviävät todennäköisesti puutarhajätteen huolimattoman käsittelyn takia kasvinpaloista. Kasvullisesti leviämisen tehokkuus riippuu lajista, mutta yleisesti bambut eivät leviä siemenistä.

Kymenlaakson rannikolla sijaitsevasta pienestä jalopuulehdosta löytyi syksyllä 2022 usean aarin kokoinen tiheä bambukasvusto, joka oli levinnyt sinne läheisestä puutarhasta. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen havainto Suomessa luontoon karanneesta bambusta, joka on kasvuston laajuuden perusteella ollut paikalla jo useita vuosia. Laji on mahdollisesti pikkunietosbambu (Pleioblastus argenteostriatus) ja siitä on talletettu näyte Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin.

Suomessa on viljeltyinä tavattu 11 bambulajia em. suvuissa Sasa, Pseudosasa, Pleioblastus ja Fargesia. Suuri osa Suomessa myytävistä bambuista kuuluu Fargesia-sukuun ja ne leviävät kasvullisesti hyvin hitaasti. Vaikka Fargesia-suvun bambujen leviäminen olisi hidasta, on luontoon leviämisen riski silti potentiaalisesti korkea muille Suomessa tavatuille bambulajeille. 

Ruotsissa on raportoitu kymmeniä havaintoja luontoon levinneistä eri bambulajeista. Bambut ovat osoittautuneet luonnon monimuotoisuudelle haitallisiksi vieraslajeiksi eri puolilla maailmaa. Haitallisimpina pidetään lajeja, joiden kasvutapa on levittäytyä maavarsiston avulla laajaksi, mattomaiseksi kasvustoksi. Yhdysvalloissa haitallisiksi lajeiksi on tunnistettu erityisesti Phyllostachys-suvun lajeja.

Monivuotisina, kookkaina ja maavartensa avulla kasvullisesti leviävinä heinäkasveina bambut voivat tukahduttaa tiheän kasvustonsa alle muun kasvillisuuden. Esimerkiksi kasvilajistoltaan rikkaissa, mutta pienialaisissa lehdoissa tämä voi koitua ongelmaksi. Ilmastonmuutoksen myötä on mahdollista, että yhä useampi bambulaji pärjää Suomen luonnossa. Siksi niiden kasvattamisessa tulee olla tarkkana, ja mieluiten valita pihalle kotimaisia kasvivaihtoehtoja.

Monivuotisten ja syvälle maahan juurensa kasvattavien kasvien torjuntaan toimii joko kasvustojen peittäminen paksuilla pressuilla useaksi vuodeksi tai niiden käsittely kemiallisella torjunta-aineella. Jos kasvusto on hyvin pieni, niin sen voi vielä saada pois kaivamalla verso juurineen ylös. Monivuotisina lajeina bambut voivat jatkaa kasvua juuren palasesta, joka on päätynyt luontoon puutarhajätteen mukana. Siksi puutarhajätteen käsittelyssä on aina noudatettava huolellisuutta ja riskiaines on kuljetettava jäteasemalle hävitettäväksi.

Seuraa istutuskasveja pihallasi. Torju kasvullinen leviäminen pihan ulkopuolelle esimerkiksi juurimatoilla ja hävitä leviävät versot. Leikkaa kukinnot pois sellaisista lajeista, jotka kykenevät tuottamaan siemeniä. Mitään vieraslajia ei saa päästää leviämään luontoon. Jos havaitset luontoon levinneitä bambuja, tee siitä ilmoitus Vieraslajit.fi-sivustolla. 

Suomeksi:

Ryttäri, T. 2019: Tuleeko Ähtärin bambusta ongelma? Suomen Luonto 9/2018. https://suomenluonto.fi/uutiset/tuleeko-ahtarin-bambusta-ongelma/

Väre, H., Saarinen, J., Kurtto, A. & Hämet-Ahti, L. 2021: Suomen puu- ja pensaskasvio. 3., täysin uudistettu painos. Dendrologian seura. 552 s.

Kunttu, P., Ryttäri, T., Karttunen, K., Könönen, K. & Heilala, T. 2023: Bambu voi levitä luontoon Suomessa. Luonnon Tutkija 126(2): 21-28. https://journal.fi/luonnontutkija/article/view/131771

Ruotsiksi:

Klarin, G. 2020: Bambu kan skapa problem i den svenska naturen. Sveriges radio 17.4.2020. https://sverigesradio.se/artikel/7454794

Sveriges lantbruksuniversitet 2022: Artdatabanken. https://www.artdatabanken.se/

Englanniksi:

Xu, Q.-F., Liang, C-F., Chen, J-H., Li, Y-C., Qin, H. & Fuhrmann, J. J. 2020: Rapid bamboo invasion (expansion) and its effects on biodiversity and soil processes. Global Ecology and Conservation 21, e00787. https://doi.org/10.1016/j.gecco.2019.e00787