Argentiinanlattana

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Argentiinanlattana on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Argentiinanlattana (Obama nungara) on Etelä-Amerikasta Eurooppaan levinnyt laakamatoihin (Platyhelminthes) kuuluva lattana (Tricladida), joka leviää kauppapuutarhatuotteiden mukana maasta toiseen. Argentiinanlattana on peto, joka käyttää ravintonaan lieroja, kotiloita ja muita maaperässä eläviä selkärangattomia.

Suvun nimi Obama tulee Etelä-Amerikassa puhuttujen tupi-kielten kielikunnasta ja tarkoittaa lehtieläintä (Oba=lehti, Ma=eläin).

Argentiinanlattana on litteä, tyypillisesti 5-8 cm pitkä ja 5 mm leveä, molemmista päistään suippeneva kosteankiiltävä laakamato. Sen vatsapuoli on väritykseltään beige, ja selän ruskea väritys voi vaihdella oranssiin taittavasta sävystä lähes mustaan. Selässä voi olla tummaa pitkittäisviirutusta, joka antaa hieman verkkomaisen vaikutelman. Munat ovat n. 5 mm kokoisia ja väriltään aluksi kirkkaanpunaisia, kehittyessään tummanruskeita. Jokaisesta munasta kuoriutuu useita yksilöitä, jotka ovat aluksi vain noin 1 mm pituisia.

Argentiinanlattanaa on havaittu Euroopassa vuodesta 2008 lähtien. Aluksi se tunnistettiin virheellisesti eteläamerikkalaiseksi Obama marmorata -lajiksi, mutta erotettiin sittemmin omaksi, aiemmin tuntemattomaksi O. nungara -lajiksi. Euroopassa ei vastaavia suurikokoisia maalattanoita tavata alkuperäisenä, mutta vieraslajeina niitä tavataan useita. EU:n säädettyjen haitallisten vieraslajien luettelossa on useampi maalattana, joista argentiinanlattana on toistaiseksi ainoa Suomessa nykyisin tavattu laji.

Argentiinanlattana on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva laji, jonka populaatiot ovat geneettisesti eriytyneet eri alueilla. Se elää pääasiassa ihmisen muokkaamissa ympäristöissä. Lajia on löydetty luonnonvaraisista metsistä Argentiinan luoteisosista, mutta tänne lajin epäillään kulkeutuneen ihmisen mukana. Euroopan kanta on geneettisesti lähimpänä Argentiinan alueen kantaa.

Luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolella argentiinanlattanaa on tavattu pääasiassa Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä joitakin kertoja Yhdysvalloissa. Argentiinanlattanan leviämisen pääväylänä pidetään kauppapuutarhatuotteiden siirtoa paikasta toiseen. Euroopassa laji on vakiintunut luontoon ainakin Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa, ja sitä on tavattu myös useassa muussa Euroopan maassa. Vuonna 2024 argentiinanlattana tavattiin ensimmäisen kerran Etelä-Ruotsissa ja lajin on sittemmin havaittu talvehtineen siellä onnistuneesti. Suomessa laji havaittiin ensikerran vuonna 2025 Belgiasta tuodusta havutaimierästä. Sittemmin havaintoja on ollut eri maista etenkin havutaimien mukana kulkeutuneista yksilöistä. Lajin vakiintuminen luontoon Suomen nykyisessä ilmastossa on epävarmaa, mutta ilmaston lämpeneminen voi muuttaa tilannetta.

Argentiinanlattana on tehokas saalistaja ja käyttää ravinnokseen maatumisprosessiin osallistuvia hajottajia kuten lieroja, kotiloita ja muita maaperän selkärangattomia. Argentiinanlattana saattaa siten vaikuttaa ravinteiden kiertoon ja koko ekosysteemin toimintaan. Kotilot ja lierot ovat tärkeä osa monen lintu- ja nisäkäslajin ravinnonsaantia, joten argentiinanlattana saattaa välillisesti vaikuttaa myös ylempänä ravintoketjussa oleviin lajeihin.

Argentiinanlattanan vaikutuksesta muihin lajeihin on niukasti tutkimustietoa. Voidaan kuitenkin olettaa, että argentiinanlattana voi aiheuttaa vastaavanlaista haittaa kuin uudenseelanninlattana (Arthurdendyus triangulatus) ja uudenguineanlattana (Platydemus manokwari). Pohjois-Irlannissa uudenseelanninlattanat vähentävät lierojen, etenkin kastelierojen (Lumbricus terrestris), määrää. Tyynenmeren saarilla uudenguineanlattanan vaikutus kotoperäisiin kotilolajeihin on ollut tuhoisa ja se on johtanut jopa joidenkin lajien sukupuuttoon.

Argentiinanlattana leviää erilaisten myytävien ruukkukasvien ja paakkutaimien kasvualustoissa mullan sisässä. Maahantuotujen taimi- ja kasvierien tarkkailu on avainasemassa lajin leviämisen estämisessä. Jos lajin yksilöitä havaitaan Suomessa, niistä tulee ilmoittaa vieraslajit.fi-havaintolomakkeen kautta valokuvien kera. Mahdollisten havaintojen varmistuttua on syytä tehdä nopeasti torjuntatoimia ja estää lajin edelleen leviäminen taimien mukana.

Ostetut kasvit kannattaa ensin sijoittaa erilleen muista kasveista kovapintaiselle alustalle tai maanpeitekankaan päälle. Kasvien maanpäälliset osat ja ruukku tarkistetaan, jonka jälkeen kasvit nostetaan ruukuista ja ruukun sisäpinta sekä juuripaakku tarkistetaan silmämääräisesti. Argentiinanlattana on aktiivisimmillaan hämärässä. Kun multapaakun tarkastuksen tekee pimeässä, voi taskulampun valossa argentiinanlattanan erottaa maa-aineksesta valoa heijastavan, kiiltävän pinnan ansiosta.

Havaitut lattanat tulisi joko torjua seuraavaksi esitellyin menetelmin tai vaihtoehtoisesti koko kasvi ruukkuineen tulisi hävittää. Argentiinanlattanan torjumiseksi on kolme keinoa: argentiinanlattanoiden poimiminen käsin, multapaakun käsittely lämmöllä tai kylmällä.

Käsin poimittaessa kaikki löydetyt yksilöt kerätään pois, kasvit eristetään ja tarkastetaan päivittäin, kunnes uusia argentiinanlattanan yksilöitä ei ole havaittu kahteen vuorokauteen. Lattanat voivat kuitenkin piileksiä mullassa ja etenkin pienet yksilöt ja munat jäävät helposti huomaamatta. Tämän vuoksi suositellaan kasvin juuripaakun kylmä- tai lämpökäsittelyä.

Poimitut lattanat voi tappaa asettamalla ne kuumuutta kestävään astiaan ja kaatamalla kiehuvan kuumaa vettä päälle. Lattanat voi myös laittaa ensin muutamaksi tunniksi jääkaappiin ja sen jälkeen pakastaa vähintään yhden vuorokauden ajan.

Lämmöllä käsiteltäessä juuripaakku asetetaan 40 °C:een veteen niin pitkäksi aikaa, että koko paakku saavuttaa tavoitelämpötilan 15 minuutin ajaksi. Apuna voi käyttää ruukun keskelle asetettua lämpömittaria. Lämmintä vettä voi olla tarpeen lisätä käsittelyn aikana.

Kylmäkäsittelyssä argentiinanlattanoita sisältävä kasvimateriaali tai maa-aines pakastetaan -3 °C:ssa yhden vuorokauden ajan. Koko juuripaakun tulee saavuttaa haluttu lämpötila vähintään yhden vuorokauden ajan. Tässä tarkoitetaan pakastamista pakastimessa, sillä ulkolämpötilat eivät ole riittävän luotettavia ruukun läpijäätymisen varmistamiseksi (esim. lumipeitteen vuoksi).

Huomaa, että menetelmät on ensisijaisesti testattu argentiinanlattanan, ei kasvien, selviytymisen kannalta. Mainitut lämpötilat eivät sovellu kaikille kasveille.

Vaikka laji leviää pääasiassa ruukkukasvien mullan sisällä, muitakaan Euroopasta tuotuja eläviä kasveja kasvualustoineen ei voida pitää riskittömänä ja nämäkin tulisi tarkistaa.

Jäteasemien ohjeistuksen mukaan haitallisia vieraslajeja sisältävä jäte, kuten kuolleet lattanat, hävitetään sekajätteenä tiiviisti muovipussiin suljettuna.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Tarkkaile aina uusia ulkomailta peräisin olevia taimia ennen niiden istuttamista. Ilmoita mahdollisista havainnoista viipymättä vieraslajit.fi -sivuston kautta kuvan kera. Löydetyt yksilöt tulee hävittää.

Puutarha-alan toimijoiden yleiset toimintaa koskevat ohjeet

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää argentiinanlattanan leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi kauppapuutarhatuotteiden mukana. Tällöin käsiteltävät tuotemäärät ovat huomattavasti suurempia, kuin yksityishenkilöillä. Argentiinanlattanan kohdalla sovelletaan kuitenkin samoja tarkkailu- ja torjuntaohjeita. Alla muutama huomio:

     - Argentiinanlattanahavainnot on ilmoitettava vieraslajit.fi -sivuston kautta.

     - Kaikista maahan saapuneista kasvieristä suositellaan tarkastettavan silmämääräisesti 25 % kasveista argentiinanlattanan varalta.

     - Mikäli lajia havaitaan yksittäisissä tuotteissa suuremman erän osana, on perusteltua olettaa, että lajia voi esiintyä myös muissa saman erän tuotteissa, vaikka yksilöitä ei niistä olisi havaittu. Tehokkainta tällöin on käsitellä koko erää saastuneena ja kohdistaa torjuntatoimet (lämpö-/kylmäkäsittely tai hävitys) kaikkiin erän tuotteisiin, ellei erää päädytä palauttamaan.

     - Mikäli suurempia eriä päädytään hävittämään, niiden hävityksestä kannattaa sopia erikseen paikallisen jätteenkäsittelylaitoksen kanssa.

Suomessa Lupa- ja valvontavirasto (LVV) on vastuussa yrittäjien ohjeistuksesta argentiinanlattanoita havaittaessa. Argentiinanlattanaan ja muihinkin vieraslajiasioihin liittyen yhteyttä voi ottaa Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon kirjaamo@lvv.fi tai suoraan vieraslajikoordinaattori Reima Leinoseen (reima.leinonen@lvv.fi, p. 029 5254 194). Vieraslajit.fi -sivuston kautta tehty argentiinanlattanan havaintoilmoitus tulee aina tehdä, josta se välittyy myös Lupa- ja valvontavirastoon.

Naturvårdsverket. Lövplattmask Obama nungara.

Länsstyrelsen Skåne. Lövplattmask Obama nungara.

Archie K. Murchie A. K. ja Justine J-L. (2021) The threat posed by invasive alien flatworms to EU agriculture and the potential for phytosanitary measures to prevent importation. [Technical Report] UICN. https://hal.science/hal-03547527v1

Bouguerche C, Roth J ja Justine J-L. (2025) Flatworms in the land of the midnight sun: first record of the invasive species Obama nungara (Platyhelminthes, Geoplanidae) in Sweden, its northernmost location in continental Europe. bioRxiv. https://doi.org/10.1101/2025.03.24.644988

Carbayo F., Álvarez‐Presas M., Jones H. D., Riutort M. (2016) The true identity of Obama (Platyhelminthes: Geoplanidae) flatworm spreading across Europe. Zoological Journal of the Linnean Society, 177, 5-28.

Chiba S., Cowie R. H. (2016) Evolution and extinction of land snails on oceanic islands. Annual Review of Ecology, Evolution, and Systematics, 47, 123-141.

Gerlach J., Barker G. M., Bick C. S., Bouchet P., Brodie G., Christensen C. C., Collins T., Coote T., Cowie R. H., Fiedler G. C., Griffiths O. L., Florens F. B. V., Hayes K. A., Kim J., Meyer J.-Y., Meyer W. M., Richling I., Slapcinsky J. D., Winsor L. ja Yeung N. W. (2020) Negative impacts of invasive predators used as biological control agents against the pest snail Lissachatina fulica: the snail Euglandina ‘rosea’ and the flatworm Platydemus manokwari. Biological Invasions, 10.1007/s10530-020-02436-w.

Holmström J. (2025) Habitatpreferenser hos den invasiva lövplattmasken (Obama nungara). Karlstads universitet.

Murchie A. K., Gordon A. W. (2013) The impact of the ‘New Zealand flatworm’, Arthurdendyus triangulatus, on earthworm populations in the field. Biological Invasions, 15, 569-586.

Watz, J. (2025) Evaluating hot water immersion as a quarantine method: impact on Obama nungara egg capsule viability. bioRxiv. https://doi.org/10.1101/2025.10.14.682045