Argentiinanlattana

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Argentiinanlattana on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Argentiinanlattana (Obama nungara) on Etelä-Amerikasta Eurooppaan levinnyt maalla elävä lattanoihin kuuluva laakamato. Laji leviää esimerkiksi kauppapuutarhatuotteiden mukana maasta toiseen. Argentiinanlattana on maata pitkin ryömivä peto, joka käyttää ravintonaan lieroja, kotiloita ja muita maaperässä eläviä selkärangattomia.

Suvun nimi Obama tulee Etelä-Amerikassa puhuttujen tupi-kielien kielikunnasta ja tarkoittaa lehtieläintä.

Argentiinanlattana on litteä, tyypillisesti 5-8 cm pitkä ja 5 mm leveä, molemmista päistään suippeneva kosteankiiltävä laakamato. Sen vatsapuoli on väritykseltään beige, ja selän ruskea väritys voi vaihdella oranssiin taittavasta sävystä lähes mustaan. Selässä voi olla tummaa pitkittäisviirutusta, joka antaa hieman verkkomaisen vaikutelman. Munat ovat kooltaan n. 5 mm ja väriltään aluksi kirkkaanpunaisia, mutta muuttuvat tummanruskeiksi.

Argentiinanlattanasta on tehty havaintoja Euroopassa vuodesta 2008 lähtien. Aluksi se tunnistettiin eteläamerikkalaiseksi Obama marmorata -lajiksi, mutta erotettiin sittemmin omaksi, aiemmin tuntemattomaksi O. nungara -lajiksi. Euroopassa ei vastaavia suurikokoisia maalattanoita tavata alkuperäisenä. Argentiinanlattana saatetaan sekoittaa uudenseelanninlattanaan (Arthurdendyus triangulatus), joka on EU:n vieraslajiluettelossa haitalliseksi säädetty laji, sekä ansarilattanaan (Bipalium kewense), joka on myös vieraslaji. Lajit eivät nykyisellään esiinny Suomessa luonnossa, mutta niitä voi tulla maahan taimien mukana.

Argentiinanlattana on kotoisin Etelä-Amerikasta ja sitä esiintyy erityisesti Argentiinan, Kaakkois-Brasilian sekä Uruguayn alueilla. Eri alueiden populaatiot ovat eriytyneet geneettisesti toisistaan. Argentiinanlattana elää alkuperäisillä esiintymisalueillaan ihmisvaikutuksen alaisissa ympäristöissä, kuten puutarhoissa ja muissa muokatuissa ympäristöissä. Lajia on löydetty myös luonnonvaraisista metsistä Argentiinan luoteisosista, mutta tänne lajin epäillään kulkeutuneen ihmisen mukana. Alueen läheltä kulkee vilkas, maakuntien välinen kauppareitti, joka voi toimia leviämisväylänä lajeille. Samoista metsistä on löydetty ansarilattanaa, jonka tiedetään varmuudella levinneen alueelle vieraslajina. Euroopan kanta muistuttaa geneettisesti eniten Argentiinan alueelta peräisin olevaa kantaa.

Luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolella argentiinanlattanaa on tavattu pääasiassa Euroopassa sekä joitakin kertoja Yhdysvalloissa. Argentiinanlattanan leviämisen pääväylänä pidetään kauppapuutarhatuotteiden, kuten elävien kasvien, siirtoa paikasta toiseen. Euroopassa laji on muodostanut luonnossa esiintyviä lisääntymiskykyisiä kantoja ainakin Ranskaan, Belgiaan, Espanjaan, Portugaliin ja Italiaan. Sitä on tavattu myös muualla Euroopassa kuten Itävallassa, Saksassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Slovakiassa, mutta lajin vakiintumisen aste on näissä maissa epävarma. Vuonna 2024 sitä tavattiin ensi kerran Etelä-Ruotsista, jolloin siitä tehtiin havaintoja muutamalta taimitarhalta Skånessa sekä yhdeltä kaupunki-istutukselta Malmössä. Ensihavainto argentiinanalattanasta Suomessa tehtiin huhtikuussa 2025 Belgiasta tuoduista havutaimista, jotka hävitettiin. Lajia voi edelleen tulla maahan puutarhakasvien mukana.  On todennäköistä, että laji ei menesty Suomen nykyisessä ilmastossa, mutta ilmaston lämpeneminen voi muuttaa tilannetta.

Argentiinanlattana on tehokas saalistaja ja käyttää ravinnokseen lieroja, kotiloita ja muita maaperässä eläviä selkärangattomia. Se saalistaa maatumisprosessiin osallistuvia hajottajia, jotka syövät elävää sekä kuollutta kasviainesta muokkaamalla maaperää ja palauttaen ravinteita takaisin kiertoon. Argentiinanlattana saattaa vähentää saalislajiensa yksilömääriä, joka voi vaikuttaa ravinteiden kiertoon ja koko ekosysteemin toimintaan. Kotilot ja lierot ovat tärkeä osa monen lintu- ja nisäkäslajin ravinnonsaantia, joten argentiinanlattana saattaa välillisesti vaikuttaa myös ylempänä ravintoketjussa oleviin lajeihin.

Argentiinanlattanan vaikutuksesta muihin lajeihin on niukasti tutkimustietoa. Voidaan kuitenkin olettaa, että argentiinanlattana voi aiheuttaa vastaavanlaista haittaa kuin uudenseelanninlattana ja uudenguineanlattana (Platydemus manokwari). Pohjois-Irlannissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että uudenseelanninlattanat vähentävät lierojen, etenkin kastelierojen (Lumbricus terrestris), määrää. Tyynenmeren saarille levinneen P. manokwari -lajin vaikutus kotoperäisiin kotilolajeihin on ollut tuhoisa ja johtanut joissain tapauksissa jopa niiden sukupuuttoon.

Maahantuotujen taimien tarkkailu on avainasemassa lajin leviämisen ehkäisemisessä. Jos lajin yksilöitä havaitaan Suomessa, niistä pyydetään ilmoittamaan välittömästi vieraslajit.fi-havaintolomakkeen kautta valokuvien kera. Mahdollisten havaintojen varmistuttua on syytä tehdä nopeasti torjuntatoimia ja estää lajin edelleen leviäminen taimien mukana. Yksittäiset lattanat voi kerätä ja tappaa vieraslajietanoiden ja rapujen tapaan pudottamalla ne yksitellen kiehuvaan veteen tai laittamalla ne erilliseen astiaan ja kaatamalla kiehuvaa vettä päälle. Vaihtoehtoisesti yksilöt voi laittaa pakasteeseen vähintään yhden vuorokauden ajaksi.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää argentiinanlattanan leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen tai kasvien mukana.

Tarkkaile aina uusia ulkomailta peräisin olevia taimia ennen niiden istuttamista. Mahdollisista havainnoista pyydetään ilmoittamaan viipymättä vieraslajit.fi -sivuston kautta kuvan kera ja löydetyt yksilöt tulee hävittää.

Carbayo F., Álvarez‐Presas M., Jones H. D., Riutort M. (2016) The true identity of Obama (Platyhelminthes: Geoplanidae) flatworm spreading across Europe. Zoological Journal of the Linnean Society, 177, 5-28.

Chiba S., Cowie R. H. (2016) Evolution and extinction of land snails on oceanic islands. Annual Review of Ecology, Evolution, and Systematics, 47, 123-141.

Gerlach J., Barker G. M., Bick C. S., Bouchet P., Brodie G., Christensen C. C., Collins T., Coote T., Cowie R. H., Fiedler G. C., Griffiths O. L., Florens F. B. V., Hayes K. A., Kim J., Meyer J.-Y., Meyer W. M., Richling I., Slapcinsky J. D., Winsor L., Yeung N. W. (2020) Negative impacts of invasive predators used as biological control agents against the pest snail Lissachatina fulica: the snail Euglandina ‘rosea’ and the flatworm Platydemus manokwari. Biological Invasions, 10.1007/s10530-020-02436-w.

Lövplattmask Obama nungara | Länsstyrelsen Skåne

Murchie A. K., Gordon A. W. (2013) The impact of the ‘New Zealand flatworm’, Arthurdendyus triangulatus, on earthworm populations in the field. Biological Invasions, 15, 569-586.