Kiinanemokotilo

TÄTÄ LAJIKORTTIA PÄIVITETÄÄN, TIEDOT EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ  OLE AJAN TASALLA

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Kiinanemokotilo on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Kiinanemokotilo on suurikokoinen makeanveden kotilo, joka voi kasvaa jopa seitsemän senttimetrin läpimittaiseksi. Alun perin Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva kiinanemokotilo on ihmisen tuomana levinnyt läpi Pohjois-Amerikan ja sittemmin myös Euroopan mantereelle.

Kiinanemokotilo viihtyy etenkin hidasvirtaisissa joissa, puroissa ja kanaaleissa, sekä järvissä ja lammissa ainakin 20 metrin syvyyteen saakka. Lajia tavataan myös monissa kala- ja koristelammikoissa ja kotiseuduillaan myös riisipelloilla.

Kiinanemokotilo lisääntyy tehokkaasti ja voi elää viisivuotiaaksi. Laji on useissa maissa suosittua ihmisravintoa ja sitä käytetään myös paikoin erilaisten luontaislääkitysten osana.  Kiinanemokotilo syö etupäässä levää, muttei varsinaisia vesikasveja, ja on siksi suosittu laji esimerkiksi akvaarioharrastajien keskuudessa.

Aikuisilla kotiloilla pallo/kartiomaisen kuoren korkeus on 4-7 cm ja leveys 3-5 cm. Kuoren pinta on sileä ja siinä on 6-7 kierrettä. Väritykseltään kiinanemokotilot ovat nuorena vaaleasävyisiä, ja aikuisten väritys vaihtelee oliivinvihreästä vihertävänruskeaan tai punaruskeaan.

Kiinanemokotilon luontainen levinneisyysalue on Kaakkois-Aasiasta Itä-Venäjälle (mm. Kiina, Korea, Japani, Burma, Thaimaa, Vietnam, Filippiinit ja Jaava). Laji on levinnyt ihmisen toimesta Pohjois-Amerikkaan jo 1800-luvulla. Sitä tavataan kauttaaltaan läpi Yhdysvaltojen aina Hawaijia myöten, sekä Kanadan eteläosissa ja Suurten järvien alueella. Kiinanemokotilosta on runsaasti havaintoja eri puolilta Eurooppaa, jossa luonnossa sitä on tavattu etenkin Hollannista (Alankomaat), Belgiasta, Espanjasta, Saksasta sekä Iso-Britanniasta. Laji on levinnyt tai tarkoituksellisesti levitetty luontoon mm. ruoaksi tuotujen kotiloiden ja akvaarioista vapauttamisen kautta. Kiinanemokotilo voi levitä myös vesikasvimateriaalin ja laivojen painovesilastin mukana sekä veneiden ja alusten pohjiin kiinnittyneinä.

Kiinanemokotilo viihtyy erityisesti hidasvirtaisissa joissa, puroissa ja kanaaleissa, sekä järvissä ja lammissa ainakin 20 metrin syvyydessä. Lajia tavataan myös monissa kala- ja koristelammikoissa, riisipelloilla sekä akvaarioharrastajien keskuudessa. Kotiloyksilöitä voi luonnonvesissä olla paikoin jopa 25 yksilöä neliömetrillä.

Kiinanemokotilolla on veden suhteen varsin laaja lämpötilansieto; 0-45 °C. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö laji voisi tilapäisesti selviytyä myös alemmissa lämpötiloissa. Kiinanemokotilo lisääntyy pääsääntöisesti yli 12 asteisessa vedessä. Kotilolla on hyvä kuivuudenkestokyky ja se kykenee selviytymään huonolaatuisessakin mutaisessa vedessä.

Kiinanemokotilon merkittävimmät haittavaikutukset alkuperäisiin ekosysteemeihin ja biodiversiteettiin ovat biomassan väheneminen ja alkuperäisten lajien syrjäytyminen resurssikilpailun seurauksena, rantojen likaantuminen, putkien ja veden sekä teollisuuden käyttöön liittyvien suodattimien tukkeutuminen sekä leväkukintojen lisääntyminen ulosteiden ravinnekuormituksen kautta. Lisäksi kiinanemokotilo toimii monien loiseliöiden isäntänä sekä epäpuhtauksien ja saasteiden siirtomekanismina.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. 

Kiinanemokotiloa ei toistaiseksi ole tavattu Suomen luonnosta. Lajin leviämisriski Suomeen on kuitenkin olemassa. Jos lajin yksilöitä tavataan, on ne välittömästi hävitettävä.

Ilmoita havainnosta: https://kalahavainnot.luke.fi/lomake