Paratiisikotilo

TÄTÄ LAJIKORTTIA PÄIVITETÄÄN, TIEDOT EIVÄT VÄLTTÄMÄTTÄ  OLE AJAN TASALLA

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Paratiisikotilo on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Paratiisikotilo on suurikokoinen, läpimitaltaan viisi-kuusisenttinen makeanveden kotilo. Laji on alun perin kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta, mutta on vieraslajina levinnyt Yhdysvaltoihin, Afrikkaan ja Euroopassa muun muassa Espanjaan. Paratiisikotilo viihtyy lämpimissä vesissä ja on suosittu akvaarioharrastajien keskuudessa. Lajia on käytetty myös vesikasvien ja muiden kotilolajien biologiseen torjuntaan. Kaikkiruokaisena lajina paratiisikotilo syö eläviä ja hajoavia kasveja, kaloja sekä kotiloiden munia ja poikasia. Runsaana esiintyessään, vaikuttaa haitallisesti ekosysteemeihin, vähentäen alueiden biodiversiteettiä paikoin voimakkaasti.

Paratiisikotilon litteähkö kuori on oikealle kierteinen (dextraalinen) ja sen väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummempaan punaiseen tai ruskeaan, ja on melko usein raidallinen. Aikuisen kotilon halkaisija on 48-56 millimetriä ja kuoren korkeus 18–22 millimetriä. Kuori on enemmän tai vähemmän kiiltävä, mutta siinä on kasvulinjoja, jotka erottuvat erityisesti aukon (apertura) läheisyydessä.

Paratiisikotilo on kotoisin Etelä-Amerikan pohjoisosista ja Keski-Amerikasta (maista mm. Bolivia, Brasilia, Costa Rica, Guyana, Kolumbia, Panama, Suriname, Trinidad ja Tobago sekä Venezuela). Vieraslajina se on levinnyt erityisesti Floridaan ja Yhdysvaltojen kaakkoisosiin, Kaliforniaan ja Texasiin sekä useille Karibianmeren saarille. Eräs luontoon leviämisen syy on akvaarioiden tyhjentämisten kautta. Lajia on istutettu myös Afrikkaan (mm. Egypti, Sudan ja Tansania).

Euroopassa lajia tavattiin ensi kerran Espanjassa vuonna 2014 ja seuraavana vuonna Unkarissa erään kylpylän lämpimän poistovesialueen liepeillä. Riski lajin leviämiselle lähivuosina on erityisesti Etelä-Euroopan maissa ja Iso-Britanniassa.

Paratiisikotiloa esiintyy ensisijaisesti makean veden virtaavissa ja seisovissa vesistöissä, kuten järvissä, joissa, lammissa, kastelukanavissa ja suoalueilla. Lajia tavataan pääsääntöisesti alle metrin syvyydessä. Paratiisikotilo on kaikkiruokainen, syöden eläviä ja hajoavia kasveja, kaloja sekä kotiloiden munia ja poikasia.

Ilmasto-olosuhteet, erityisesti lämpötilavaatimukset, rajoittavat lajin kykyä asettua uusille alueille. Laji viihtyy vesissä, joiden lämpötila on 18–30 °C, ihanteellisen lämpötilan ollessa 20–26 °C. Alle 18 °C:n lämpötilassa kotilo muuttuu passiiviseksi, eikä se selviä pitkään alle 12 °C:n lämpötiloissa. Kahdeksan asteen lämpötila on osoittautunut lajille kuolettavaksi jo kahdeksan tunnin altistuksen jälkeen. Tärkeä leviämistä rajoittava tekijä on myös veden kalsiumpitoisuus, sillä kotilo tarvitsee kalsiumia kuorensa muodostamiseen.

Paratiisikotiloa myydään maailmanlaajuisesti akvaarioliikkeissä. Lajia käytetään myös laboratorio- ja opetustarkoituksissa.

Paratiisikotilon vaikutukset biodiversiteettiin ja ekosysteemipalveluihin riippuu suoraan sen yksilötiheydestä. Vaikutukset ovat vähäisiä alueilla, joilla kotilotiheydet pysyvät alhaisina. Kun kotilotiheys nousee korkeaksi, on esimerkiksi Yhdysvalloissa havaittu kielteisiä vaikutuksia alueen makrofyyttikasvillisuuteen, aiheuttaen jopa joidenkin lajien häviämistä.  Puerto Ricossa ja Floridassa paratiisikotiloa onkin tarkoituksellisesti istutettu vesistöihin vesikasvien biologisena torjuntakeinona. Paratiisikotiloa on aiemmin istutettu myös Egyptiin, Tansaniaan ja Karibialle sellaisten kotilolajien torjumiseksi, jotka toimivat ihmiselle haitallisten loismatojen väli-isäntinä. Lajin invasiivisten ominaisuuksien vuoksi sen tarkoituksellista istuttamista muiden organismien torjumiseksi ei nykyään enää katsota ympäristön kannalta hyväksyttäväksi.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. 

Paratiisikotiloa ei toistaiseksi ole tavattu Suomen luonnosta, eikä sitä saa päästää elävänä viemäristöön tai vesistöihin. Jos lajin yksilöitä tavataan, on ne välittömästi hävitettävä.

Ilmoita havainnosta: https://kalahavainnot.luke.fi/lomake