Jappirapu

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Jappirapu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Jappirapu kuuluu Parastacidae-rapujen heimoon ja esiintyy luontaisesti Australiassa, ollen siellä tärkeä saalis- ja viljelylaji. Jappiravut sopeutuvat monenlaisiin olosuhteisiin ja elinympäristöihin sekä sietävät ajoittaisia huonojakin olosuhteita, mutta tarvitsevat kasvaakseen lämpimät olosuhteet. Ne kaivat tunneleita pehmeäpohjaisiin penkkoihin ja viihtyvät kasvillisuuden peittämissä vesistöissä.

Jappiravun luontainen levinneisyysalue on Australian keski- ja itäosissa. Eurooppaan laji tuotiin 1980-luvulla ravunviljelytarkoituksiin, ja siitä on tullut yleinen laji akvaarioharrastajien keskuudessa näyttävien värivariaatioidensa ansiosta. Sitä esiintyy luonnossa yksittäisinä populaatioina Espanjassa, Italiassa, Irlannissa ja Ranskassa. Laji vaatii kasvaakseen lämpimät olosuhteet, minkä takia sille soveltuvat ilmasto-olosuhteet ovat tällä hetkellä Etelä- ja Länsi-Euroopassa. Se ei todennäköisesti menesty Pohjois-Euroopan kylmissä olosuhteissa, mutta tilanteesta ei ole täyttä varmuutta. Tutkimusten mukaan laji sietää myös ainakin ajoittaisia kylmiä olosuhteita, mutta lisääntymisen onnistumisesta ei ole varmuutta.

Jappirapujen haitallisista vaikutuksista ei saatavilla tutkimuksia Euroopasta. Alkuperäiseltä levinneisyysalueelta muualle Australiaan levitettyjen populaatioiden on osoitettu aiheuttavan ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia mm. kasvillisuuteen, pohjaeläimistöön ja kalastukseen. Ne myös kaivautuvat voimakkaasti samentaen vettä ja tehden vahinkoa rantapenkoille. Laji voi toimia myös rapuruton kantajana, joten se voi olla vakava uhka eurooppalaisille rapulajeille.

Ensisijaisesti estetään leviäminen luontoon. Pienimuotoisissa suljetuissa vesistöissä olevien esiintymien poistaminen saattaa onnistua kemikaalikäsittelyillä tai/ja tehokkaalla ravustamisella, mutta kaivautuvien rapujen hävittäminen kokonaan on haastavaa.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Akvaarioharrastajien on syytä tiedostaa riski lajin leviämisestä Suomen luontoon. Mahdolliset akvaarioravut tulee hävittää upottamalla ne kiehuvaan veteen.

Chucholl C, 2013. Invaders for sale: trade and determinants of introduction of ornamental freshwater crayfish. Biological Invasions, 15, 125–141.

Kouba A, Petrusek A, Kozák P. 2014. Continental-wide distribution of crayfish species in Europe: update and maps. Knowledge and Management of Aquatic Ecosystems 413: 05.

Souty Grosset C, Holdich DM, Noel PY, Reynolds JD, Haffner P (eds) 2006. Atlas of crayfish in Europe. Museum national d’Histoire naturelle. Paris 187p (Patrimoines naturels 64)

Weiperth A, Bláha M, Szajbert B, Seprős R, Bányai Z, Patoka J, Kouba A. 2020. Hungary: a European hotspot of non-native crayfish biodiversity. Knowledge & Management of Aquatic Ecosystems 421: 43