Lammikki on kelluva, hieman ulpukkaa muistuttava vesikasvi. Sen herttamaiset lehdet ovat ulpukan lehtiä pienemmät, leveydeltään 3-10 cm, mutkalaitaiset ja alta punapilkkuiset. Kukat ovat keltaiset ja 3-4 cm leveät. Erona ulpukan kukkiin on pienemmän koon lisäksi karvaiset ja ripsireunaiset terälehdet, mistä laji on saanut englanninkielisen nimensäkin fringed lily. Lammikki muodostaa pitkien rönsyjensä avulla tiheitä mattomaisia kasvustoja, jotka kukkiessaan näkyvät keltaisina laikkuna jo etäältä.
Lammikki on kotoisin Keski-Euroopasta Vähä-Aasiaan ulottuvalta alueelta. Se on alun perin koristekasviksi tuotuna levinnyt myös Euroopan pohjoisosiin ja erityisesti Ruotsiin. Se kasvaa runsasravinteisissa järvissä, lammissa, kanavissa ja allikoissa. Suomesta lammikki löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 Varsinais-Suomen Littoistenjärvestä. Myöhemmin kasvia on löydetty Aurajoesta Vanhalinnan yläpuolelta, Naantalin Luolalanjärvestä, Maskusta ja Raisiosta Haunisten altaalta.
Lammikkin rönsyt voivat kasvaa muutamassa kuukaudessa useita metrejä. Siten kasvi voi vallata yhdessä kesässä laajankin alueen syrjäyttäen samalla alkuperäistä lajistoa. Hajoavat kasvustot kuluttavat happea ja saattavat aiheuttaa happikatoa talviaikaan. Umpeenkasvun myötä vesistön virkistykäyttö vaikeutuu, mikä voi alentaa rantatonttien arvoa.
Lammikki on poistettava vesistöstä mahdollisimman pian, koska se leviää erittäin nopeasti. Kasvustosta irronneet versot voivat kelluvina kulkeutua helposti uusille kasvupaikoille, ja piikikkäät siemenet tarttuvat helposti lintujen ja eläinten turkkiin ja leviävät niiden mukana.
Lammikkikasvustot poistetaan kitkemällä ne huolellisesti pohjaa myöten ja keruujätteet hävitetään jäteohjeistuksen mukaisesti. Apuna poistossa voi käyttää lapioita, talikoita ja haravia. Huolimattomasti tehty poisto voi levittää kasvia, sillä poiston yhteydessä irronneet versot saattavat ajautua uusille paikoille. Tämän voi estää poiston ajaksi asetettavilla puomeilla tai verkoilla.
Lammikki valtaa helposti kokonaisia vesistöjä. Suuriksi päässeiden kasvustojen torjunta on erittäin vaikeaa, sillä kasvi valtaa uudelleen ruopatut alueet.
Ilmoita kasvustosta mahdollisimman pian vieraslajiportaalin kautta. Näin voidaan ryhtyä heti sen poistotoimenpiteisiin.
Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 474. 2. painos. Suom. Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005.