Saarnenjalosoukko elää saarnen rungolla, jonne sen toukat kaivavat käytävänsä – aluksi nilakerrokseen ja lopulta koteloitumaan puuaineeseen. Aikuisen ulostuloreikä saarnen rungolla on tyypillinen jalokuoriaisten puolikuun muotoinen reikä. Iskeymät ovat aluksi latvuksessa, mutta etenevät vuosien kuluessa runkoa alaspäin tappaen lopulta puun. Saarni muodostaa vesioksia ts. rungosta kasvaa jälkisilmuista heikohkoja oksia hyvin samantyyppisesti kuin saarnensurman vaivaamissa puissa. Etenkin P-Amerikassa laji on levinnyt kuolleista saarnista tehdyn polttopuun mukana nopeasti.

Saarnenjalosoukko on itä-aasialainen laji, joka on levinnyt Pohjois-Amerikkaan ja Moskovan ympäristöön. Suomessa lajia ei ole vielä tavattu.

Tappaa saarnet hitaasti ja uhkaa saarnensurman ohella saarnien tulevaisuutta Suomessa.

Kotimaisen taimituotannon tukeminen ja kotimaista alkuperää olevien kasvien suosiminen sekä puutavaran ja pakkausmateriaalien valvonta ovat tehokkaita tapoja estää vieraslajien pääsy maahan. Varsinkin koristekasvikaupassa on riski saada ulkomailla tuotettujen taimien mukana uusia tauteja tai rikkakasveja suuri.

Vältä hyönteisten valtaaman polttopuun kuljettamista muualle. Jos löydät saarnelta jalosoukkoja (jalokuoriaisia), ilmoita havainnostasi heti Luonnonvarakeskukseen, kunnan viranomaisille tai Ruokavirastoon. Tee ilmoitus myös, jos epäilet saarnensurman (Chalara fraxinea) ränsistyttävän saarnia.

Saarnenjalosoukko on kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) tarkoittama vaarallinen kasvintuhooja, joita havaittaessa tai epäiltäessä on otettava yhteyttä Ruokaviraston kasvinterveysyksikköön (kasvinterveys@ruokavirasto.fi).

Kasvintarkastajien yhteystiedot 

• http://www.eppo.int/QUARANTINE/data_sheets/insects/DS_Agrilus_planipennis.pdf
• http://www.emeraldashborer.info/
• http://www.inspection.gc.ca/plants/plant-protection/insects/emerald-ash-borer/eng/1337273882117/1337273975030
• http://www.forestry.gov.uk/emeraldashborer
• Kuvia EPPOn kuvagalleriassa