Rohmutokko

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Rohmutokko on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Aasialainen ahvenkala rohmutokko poikkeaa ulkonäöltään ja elintavoiltaan selvästi alkuperäisistä tokoistamme. Rohmutokko elää lähinnä pienvesissä, joissa on runsaasti uposlehtisiä vesikasveja – matalissa lammissa, järvissä ja jokien hitaammin virtaavissa osissa. Se on ahne, moniruokainen peto ja voi kasvaa noin 25 cm pituiseksi ja 350 g painoiseksi. 

Rohmutokko tulee sukukypsäksi jo noin 4-6 cm mittaisena ja voi elää 5–8 vuotta. Rohmutokko kutee kesällä useassa jaksossa pintaveden ollessa 15–20 °C lämpöistä. Naaras asettaa soikeat mätimunat vesikasveille tai muille pinnoille. Koiras vartioi ja hoitaa hedelmöittämäänsä mätiä ja poikasiaan. Rohmutokko voi selvitä hengissä pohjaan asti jäätyneessä lammessa, ja se sietää myös reheviä ja vähähappisia olosuhteita.

Rohmutokko on isopäinen, melko suurisuinen ja vankkarakenteinen makeanveden kala, jonka pienet vatsaevät eivät ole kasvaneet yhteen. Rohmutokon leuat yltävät silmien alle, ja suuri suu avautuu viistosti ylöspäin. Sen kyljissä on tummia laikkuja vaaleanruskealla pohjalla, mutta kutuaikana koiras on mustahko. Parittomissa evissä on raitoja. Pään sivuilla on kaksi tummaa juovaa.

Rohmutokko on lähtöisin Venäjän Kaukoidän, Koillis-Kiinan ja Korean niemimaan pohjoisosan alueilta. Amurjoen vesistöalueelta sitä tuotiin Eurooppaan ensin Pietarin seudulle 1900-luvun alussa ja toisen kerran 1940-luvulla Moskovan alueelle; perusteluina olivat akvaarioharrastus ja tieteellinen mielenkiinto aivokuumetta ja malariaa levittävien hyttysten torjuntaan. Moskovassa rohmutokkoa istutettiin lammikoihin, joissa se alkoi lisääntyä. Myös muualla akvaarioista päästettiin rohmutokkoja luontoon. Pietarin seudulla rohmutokko levittäytyi vähitellen Suomenlahden pohjukkaan asti. Moskovajokea pitkin rohmutokko pääsi Volgaan, ja laji alkoi levittäytyä länteen.

Ihmisen avustamana se on levittäytynyt Venäjän eteläisiin osiin, Baltian ja Itä-Euroopan maihin aina Keski-Eurooppaan asti. Se on päässyt myös Baikaljärveen, Balatoniin ja Tonavaan. Viron ensimmäiset rohmutokot löydettiin Narvasta vuonna 2005. Merialueella lähimmät havainnot ovat Venäjältä noin 30 km päässä rajasta, Uuraan (Vysotsk) satamakaupungista Viipurinlahdelta. Ensimmäinen rohmutokkohavainto Suomessa tehtiin lammesta Varsinais-Suomessa elokuussa 2022. Tämä esiintymä saatiin nopeilla toimenpiteillä hävitettyä.

Rohmutokko lisääntyy nopeasti ja on tehokas saalistaja. Se on yksi laajimmalle levinneistä haitallisista vieraslajeista Euraasiassa. Pienvesissä se muodostaa usein tiheitä populaatioita, 3–4 yksilöä neliömetrillä. Lampien ja lampareiden sammakkoeläimiä rohmutokko vähentää kuten muidenkin alkuperäisten pohjaeläinten määriä. Rohmutokon invaasiovaara koskee suurta osaa läntistä Eurooppaa, ja laji voi helposti vakiintua meillekin. Suurempien petokalojen on sanottu voivan hillitä rohmutokon runsastumista, mutta tämän varaan ei voida laskea.

Lajin leviäminen Suomessa on pyrittävä estämään. Rohmutokon vaarasta on viestittävä laajasti ja maahan saapuvia on valistettava lajin maahantuonnin laittomuudesta. Jos rohmutokko ilmestyy jollekin vesialueelle, vaikka pihalammikkoonkin, on sen hävittämiseksi ryhdyttävä välittömiin toimiin.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on laitonta.

Älä hanki rohmutokkoa, äläkä päästä lajia luontoon. Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa hankitut lemmikit voi pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan on kuitenkin huolehdittava, ettei laji pääse lisääntymään tai leviämään ympäristöön. Rohmutokkoa ei saa luovuttaa eteenpäin.

 Jos saat rohmutokon saaliiksi, älä päästä sitä takaisin vesistöön. Havaintoilmoituksen voi tehdä vieraslajit.fi -sivustolla.

Pihlström, H., Kuningas, S., Salmi, J. A., & Granroth, J. (2022). First record of the invasive Chinese sleeper Perccottus glenii (Gobiiformes: Odontobutidae) in Finland. Memoranda Societatis Pro Fauna Et Flora Fennica, 98. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/msff/article/view/125677

ELY-keskuksen tiedote rohmutokon onnistuneesta torjunnasta: https://www.sttinfo.fi/uutishuone/varsinais-suomen-ely-keskus?publisherId=69817888