Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii)

Liejutaskurapu
(Rhithropanopeus harrisii)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Kuva: Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) - Noora Hellén, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Anders Albrecht, CC-BY-NC-4.0
Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) - Anders Albrecht, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Anders Albrecht, CC-BY-NC-4.0
Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) - Anders Albrecht, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Anders Albrecht, CC-BY-NC-4.0
Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) - Anders Albrecht, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Katriina Könönen, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) - Katriina Könönen, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto
(kalahavainnot.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Niveljalkaiset (Arthropoda)
          • äyriäiset (Crustacea)
            • Kuoriäyriäiset (Malacostraca)
              • Eumalacostraca
                • Eucarida
                  • Kymmenjalkaiset (Decapoda)
                    • Taskuravut (Brachyura)
                      • Panopeidae
                        • Rhithropanopeus
Kuva: Maiju Lehtiniemi, CC-BY-NC-4.0
Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) - Maiju Lehtiniemi, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Liejutaskurapu on pienikokoinen, pyöreähkön muotoinen taskurapu. Aikuisen selkäkilpi on enintään noin 2,5 cm leveä. Väritys vaihtelee ruskeasta oliivinvihreään ja etenkin alapuoli on usein läikikäs. Ravulla on taaempana neljä paria hoikkia kävelyraajoja ja viides, suurikokoinen saksiraajapari edessä. Saksien reunat ja alapinta ovat vaaleat ja oikeanpuoleinen saksi tyypillisesti toista suurempi. Varsissa, joiden päässä silmät sijaitsevat, on molemmilla puolilla neljä pientä okaa. Liejutaskuravun voi sekoittaa kahteen muuhun vieraslajirapuun eli nuoriin villasaksirapuihin tai rantataskurapuihin. Suurempikokoista villasaksirapua esiintyy vesissämme satunnaisesti, ja meillä havaitut yksilöt ovat olleet aikuisia, pienempikokoisia nuoruusvaiheita ei meillä ole havaittu. Rantataskurapua on löydetty pariin kertaan satamien läheltä. Liejutaskuravulla ei ole villasaksi- ja rantataskuravulle tyypillisiä selviä nystyjä otsalla, kuoren etureunassa, vaan keskellä on pieni lovi. Toukkia on lähes mahdotonta tunnistaa ilman mikroskooppia niiden pienen koon takia.

Alkuperä ja levinneisyys

Liejutaskurapu on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Suomesta sitä on tavattu aluksi Naantalin rannikolla, ensimmäisen kerran vuonna 2009. Pääosa havainnoista on Saaristomereltä, jossa laji on runsastunut erittäin paljon. Nyttemmin laji on levittäytynyt Rauman ja Hangon väliselle merialueelle ja sitä tavataan myös Ahvenanmaalla. Liejutaskurapu on kulkeutunut meille ilmeisesti laivojen painolastivesissä tai runkoon kiinnittyneenä. Laji elää matalilla, pehmeäpohjaisilla rannoilla. Se kaivautuu mutaan tai hakee suojaa kivien, levien ja kasvillisuuden seasta. Liejutaskurapu on murtovesilaji, mutta sietää aikuisena myös lähes makeaa vettä. Lisääntyminen tapahtuu murtovedessä.

Haitat

Liejutaskurapu voi runsastuttuaan vaikuttaa kilpailullaan alkuperäisiin lajeihin. Liejutaskurapu on hyvin kaikkiruokainen ja syö muun muassa äyriäisiä, kotiloita, simpukoita, erilaisia matoja ja jopa pieniä kalojakin. Sen on havaittu syövän tehokkaasti rakkohaurun pintaa muista levistä puhtaana pitäviä äyriäisiä ja kotiloita, millä voi olla haitallisia vaikutuksia koko rakkohauruyhteisöön. Toisaalta liejutaskuravut ovat ravintoa muille eläimille kuten linnuille ja kaloille, muun muassa ahvenille, joiden vatsoista niitä on havaittu. Lajin vaikutuksia Suomessa, sen uudessa elinympäristössä, ei tunneta vielä riittävästi. Rapu voi mahdollisesti tukkia vedenottamoita ja häiritä kalastusta esimerkiksi syömällä kaloja verkoista.

Torjunta

Kerran alueelle levittyään lajista on todennäköisesti mahdotonta päästä eroon. Mikäli epäilee tavanneensa liejutaskuravun tai jonkun muun vieraslajin, kannattaa havainnosta ilmoittaa vieraslajiportaalissa. Havaintoilmoitukseen on hyvä liittää mukaan tarkka lähikuva vieraslajista.

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

Tarja Katajisto, Maiju Lehtiniemi, Outi Setälä, Katriina Könönen (SYKE), päivitetty 2020