Allergia-, iho- ja astmaliitto ja WWF haastavat kaikki Suomen kunnat mukaan vieraslajien torjuntatalkoisiin. Haitallisilla vieraslajeilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten terveyteen.
Piisami oli laajalle levinnyt laji vielä 90-luvun alkupuolella, mutta on sittemmin taantunut ja jopa hävinnyt monilta vesialueilta, joissa se esiintyi aiemmin runsaanakin.
Tänä vuonna pyritään saamaan tarkempaa kuvaa piisamin nykylevinneisyydestä ja Luonnonvarakeskus (Luke) on kiinnostunut kaikista piisamista vuonna 2018 tehdyistä havainnoista. Otollista aikaa piisamihavaintojen tekemiseen on erityisesti kevät ja alkukesä.
Havaintoja pyydetään ilmoittamaan joko Vieraslajiportaalin havaintoilmoituslomakkeen tai Suomen riistakeskuksen OmaRiista-järjestelmän kautta.
Piisami on EU:n haitallisten vieraslajien listalla ja siihen liittyen valmistellaan vuonna 2018 lajinhallintasuunnitelmaehdotusta osana muiden haitallisten vieraslajien hallinta- ja toimenpidesuunnitelmaa.
Lisätietoja:
Vieraslajiportaali/ piisami https://vieraslajit.fi/fi/lajit/MX.48537/show
Katja Holmala, katja.holmala@luke.fi Luonnonvarakeskus (Luke)
Maaliskuussa 2018 hyväksytty 37 haitallista vieraslajia käsittävä hallintasuunnitelma saa jatkoa.
Sopivien hallintatoimenpiteiden suunnittelun kannalta on tärkeää, että haitallisten vieraslajien levinneisyystiedot ovat mahdollisimman tarkat ja ajantasaiset. Tämän vuoksi vieraslajihavaintojen keräämiseen tarvitaan kansalaisten apua. EU:n täydennyslistalla on kaksitoista lajia, joista yhdeksän on kasvia, kaksi nisäkästä ja yksi lintulaji. Listan lajeista jättipalsami ja kaukasianjättiputki sekä piisami ja supikoira esiintyvät vakituisesti Suomessa.
Havaintoja kaivataan etenkin jättipalsamista ja piisamista. Havainnoista voi kertoa kätevästi vieraslajiportaalin http://vieraslajit.fi/ kautta.
Lisätietoja Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.
METO – Päijät-Häme – Uusimaa ry järjestää luennot: haitalliset vieraskasvit metsänhoidossa
Luennoilla puhutaan haitallisiin vieraslajeihin liittyvästä lainsäädännöstä, yleisimpien haitallisten kasvilajien tunnistamisesta ja torjunnasta sekä mahdollisista haitoista metsänhoidossa. Tilaisuus on maksuton osallistujille. Luennolla puhumassa Miia Korhonen, Luontoturva. Tilaisuudet Heinolassa 3.5., Lohjalla 7.6. ja Vantaalla 12.6. Ilmoittaudu heti.
Hallintasuunnitelman avulla pyritään kustannustehokkuuteen. Haitallisten vieraslajien torjunta pitää aloittaa tärkeimmistä kohteista, esimerkiksi jättiputkien hävittämisestä asutuksen keskeltä. Leviämisen eri vaiheissa olevat haitalliset vieraslajit vaativat erilaisia torjuntatoimia. Tehokkainta on, jos lajin tuonti tai leviäminen uudelle alueelle pystytään kokonaan estämään.
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote
WWF Suomi ja Allergia,- Iho- ja Astmaliitto järjestävät osana Terve askel luontoon-hanketta maksuttoman ja kaikille kiinnostuneille avoimen vieraskasvitorjunnan talkoovetäjäkoulutuksen
* Helsingissä torstaina 15.3.2018 klo 17.30-20.30. Ilmoittaudu tästä
* Jyväskylässä lauantaina 7.4.2018 klo 12-15. Ilmoittaudu tästä
Koulutuksessa käydään läpi talkoovetäjälle tärkeitä huomioitavia ja muistettavia asioita, kuten torjuntamenetelmät, varusteet, kasvijätteen käsittely ja hävittäminen, luvat, ryhmänjohtaminen, motivointi, talkookohteen valinta ja tiedotus. Lisäksi esitellään tärkeimpiä talkoissa torjuttavaksi soveltuvien vieraskasvilajien tunnistamista ja torjuntatapoja.
Tervetuloa mukaan!
Lisätietoja: Tiina Parkkima, p. 040 145 8288, tiina.parkkima@allergia.fi
Ehdotus uudeksi kansalliseksi vieraslajiluetteloksi on tänään 27.2.2018 lähetetty lausuntokierrokselle. Kansalliseen vieraslajiluetteloon lisätään uusia haitallisia lajeja, joiden leviämistä Suomessa halutaan torjua. Luetteloon lisättäisiin yhdeksän haitallista vieraskasvilajia sekä kolme eläinlajia ja yksi uusi eläinlajiryhmä. Luettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella, jonka on tarkoitus tulla voimaan loppukeväästä 2018. Lisää aiheesta MMM:n tiedotteessa.
Runsastuvan maailmankaupan mukana liikkuvat myös erilaiset kasvintuhoojat – joko elävien kasvien tai puisen pakkausmateriaalin mukana. Tämän seurauksena esimerkiksi Pohjois-Amerikan laajat kastanja- ja Itämeren eteläpuolisen Euroopan jalavametsät ovat enää pelkkä muisto.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen blogista.
Liikennevirasto toteuttaa osaltaan kansallista vieraslajistrategiaa. Se selvittää haitallisten vieraslajien tärkeimpiä leviämisväyliä, parantaa täyttömaiden ja maa-ainesten sijoituspaikkojen käsittelymenetelmiä ja käyttää tienvarsi-istutuksissa puhtaita kasvualustoja ja haitattomia lajeja.
Tänä vuonna jo lähes 500 ihmistä on osallistunut WWF:n ja Allergia,- iho- ja astmaliiton järjestämiin talkoisiin, joissa on torjuttu vieraskasvien, kuten kurtturuusun ja jättipalsamin, leviämistä.
Lue lisää WWF:n ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton tiedotteesta
