Runsastuvan maailmankaupan mukana liikkuvat myös erilaiset kasvintuhoojat – joko elävien kasvien tai puisen pakkausmateriaalin mukana. Tämän seurauksena esimerkiksi Pohjois-Amerikan laajat kastanja- ja Itämeren eteläpuolisen Euroopan jalavametsät ovat enää pelkkä muisto.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen blogista.
Liikennevirasto toteuttaa osaltaan kansallista vieraslajistrategiaa. Se selvittää haitallisten vieraslajien tärkeimpiä leviämisväyliä, parantaa täyttömaiden ja maa-ainesten sijoituspaikkojen käsittelymenetelmiä ja käyttää tienvarsi-istutuksissa puhtaita kasvualustoja ja haitattomia lajeja.
Tänä vuonna jo lähes 500 ihmistä on osallistunut WWF:n ja Allergia,- iho- ja astmaliiton järjestämiin talkoisiin, joissa on torjuttu vieraskasvien, kuten kurtturuusun ja jättipalsamin, leviämistä.
Lue lisää WWF:n ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton tiedotteesta
FM Tiia Forsström selvitti väitöstutkimuksessaan vieraslaji liejutaskuravun ekologiaa, populaatiorakennetta ja -genetiikkaa, vieraslajin havaitsemista genetiikan menetelmiä käyttäen sekä uudenlaisen lajin vaikutuksia Saaristomeren paikalliseen lajistoon. Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan liejutaskurapu hyötyy ilmastonmuutoksen aiheuttamasta meriveden lämpenemisestä. (Väitös: FM Tiia Forsström, 1.12.2017, biologia)
Kesän 2017 aikana haitalliset vieraslajit askarruttivat monia. Luontoturvalle tuli paljon kysymyksiä jättiputkesta ja sitä myös haitallisista vieraslajeista eniten torjuttiin. Lahdessa on pyydetty asukkailta ilmoituksia jättiputkista ja uusia jättiputkien esiintymiä kesän aikana saatiin tietoon yli 40 kpl. Lahden alueella torjutaan jättiputkea veloituksetta myös yksityisten mailta kaupungin toimesta.
Saimaan Vehkataipaleelta Lappeenrannan pohjoispuolelta löytyi elokuussa 2015 Suomen oloissa suuri vesikotilo. Elinvoimaisena liikkuvan kotilon havaitsi vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri, jonka ottama kuva ohessa. Kotilo määritettiin tänä kesänä kuvien perusteella ympäristöhallinnon nilviäistyöryhmässä omenakotiloihin eli Pomacea-sukuun kuuluvaksi vierasperäiseksi lajiksi (englanniksi apple snails). Tarkempi lajimääritys vaatii lisätutkimuksia.
Hangon Furuvikin luonnonsuojelualue on lajistollisesti Suomen arvokkaimpia luonnonhiekkaranta- ja dyynialueita. Alueella elää 30 uhanalaista tai harvinaista näihin elinympäristöihin sitoutunutta eliölajia. Koristeistutuksista hiekkarannoille karannut haitallinen vieraslaji kurtturuusu kuitenkin uhkaa avoimia hiekkarantoja ja rantaketoja. Kurtturuusun torjunta alueella on alkanut vuonna 2008 ja suurin osa suojelualueen kasvustoista on saatu jo hävitettyä. Nyt jatkamme jäljellä olevien kurtturuusujen hävittämistä päivän mittaisissa talkoissa. Talkoot ovat osa WWF:n ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton yhteistä Terve askel luontoon -hanketta, sekä Metsähallituksen koordinoimaa Paahde-LIFE -hanketta.
Kurtturuusun esiintymistä luonnonympäristöissä on viime vuosina tutkittu eri puolilla saaristoa. Kasvustojen sijaintia, pinta-aloja, kasvupaikkoja ja niiden uhkaamia luontotyyppejä on selvitetty. Saaristomeren kansallispuistossa ja sen lähialueilla tätä työtä on tehty järjestelmällisesti yli 1000 saarella. Luontoon levinneitä kurtturuusun kasvustoja on torjuttu ja onnistuttu hävittämään sekä lukuisissa vapaaehtoisten järjestämissä talkoissa että Metsähallituksen luontopalveluiden virkatyönä. Kokemuksia näistä toimenpiteistä on kerätty yhteen. Myös kurtturuusun leviämishistoriaa ja -väyliä on pohdittu, linjattu tarvittavia poliittisia toimia lainsäädännön kehittämiseksi sekä määritelty käytännön leviämisen estämiseen ja torjuntaan liittyä toimenpiteitä. Aiheesta on nyt julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia:
Euroopan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelo sai virallisesti täydennystä 2.8.2017 alkaen. Nyt luettelossa on 49 lajia. Tutustu lajeihin. Supikoiralla on siirtymäaika, ja sen osalta säännökset tulevat voimaan 2.2.2019.
Eviran tiedote 21.6.2017
