Ajankohtaista

Osallistu vieraslajitorjunnan talkoovetäjäkoulutukseen

WWF Suomi ja Allergia,- Iho- ja Astmaliitto järjestävät osana Terve askel luontoon-hanketta maksuttoman ja kaikille kiinnostuneille avoimen vieraskasvitorjunnan talkoovetäjäkoulutuksen

   * Helsingissä torstaina 15.3.2018 klo 17.30-20.30. Ilmoittaudu tästä

   * Jyväskylässä lauantaina 7.4.2018 klo 12-15. Ilmoittaudu tästä

Koulutuksessa käydään läpi talkoovetäjälle tärkeitä huomioitavia ja muistettavia asioita, kuten torjuntamenetelmät, varusteet, kasvijätteen käsittely ja hävittäminen, luvat, ryhmänjohtaminen, motivointi, talkookohteen valinta ja tiedotus. Lisäksi esitellään tärkeimpiä talkoissa torjuttavaksi soveltuvien vieraskasvilajien tunnistamista ja torjuntatapoja.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: Tiina Parkkima, p. 040 145 8288, tiina.parkkima@allergia.fi

Ehdotus uudeksi kansalliseksi vieraslajiluetteloksi lausuntokierrokselle

Maaoravat ovat tuttu näky Kanadan maaseudulla. Kuva Antti PouttuEhdotus uudeksi kansalliseksi vieraslajiluetteloksi on tänään 27.2.2018 lähetetty lausuntokierrokselle. Kansalliseen vieraslajiluetteloon lisätään uusia haitallisia lajeja, joiden leviämistä Suomessa halutaan torjua. Luetteloon lisättäisiin yhdeksän haitallista vieraskasvilajia sekä kolme eläinlajia ja yksi uusi eläinlajiryhmä. Luettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella, jonka on tarkoitus tulla voimaan loppukeväästä 2018. Lisää aiheesta MMM:n tiedotteessa.

Vieraat kasvilajit uhkaavat suomalaista luontoa – jo sadat ihmiset osallistuneet talkoisiin ongelman torjumiseksi

Tänä vuonna jo lähes 500 ihmistä on osallistunut WWF:n ja Allergia,- iho- ja astmaliiton järjestämiin talkoisiin, joissa on torjuttu vieraskasvien, kuten kurtturuusun ja jättipalsamin, leviämistä.

Lue lisää WWF:n ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton tiedotteesta

Saaristomerelle kotiutunut liejutaskurapu aiheuttaa haittaa paikalliselle lajistolle

FM Tiia Forsström selvitti väitöstutkimuksessaan vieraslaji liejutaskuravun ekologiaa, populaatiorakennetta ja -genetiikkaa, vieraslajin havaitsemista genetiikan menetelmiä käyttäen sekä uudenlaisen lajin vaikutuksia Saaristomeren paikalliseen lajistoon. Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan liejutaskurapu hyötyy ilmastonmuutoksen aiheuttamasta meriveden lämpenemisestä. (Väitös: FM Tiia Forsström, 1.12.2017, biologia)

Turun yliopiston tiedote 21.11.2017

Väitöskirja sähköisenä

Kuulumisia ja kokemuksia kuluneen kesän vieraslajien torjunnasta

Palvelutalon väki jättipalsamin torjunnassa

Kesän 2017 aikana haitalliset vieraslajit askarruttivat monia. Luontoturvalle tuli paljon kysymyksiä jättiputkesta ja sitä myös haitallisista vieraslajeista eniten torjuttiin. Lahdessa on pyydetty asukkailta ilmoituksia jättiputkista ja uusia jättiputkien esiintymiä kesän aikana saatiin tietoon yli 40 kpl. Lahden alueella torjutaan jättiputkea veloituksetta myös yksityisten mailta kaupungin toimesta.

Etelä-Saimaalla havaittu suuri vesikotilo on maailmalla haitallinen vieraslaji

Omenakotilo, Pomacea-suvun iso vesikotilolaji kuvattiin Saimaalla. Pekka TuuriSaimaan Vehkataipaleelta Lappeenrannan pohjoispuolelta löytyi elokuussa 2015 Suomen oloissa suuri vesikotilo. Elinvoimaisena liikkuvan kotilon havaitsi vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri, jonka ottama kuva ohessa. Kotilo määritettiin tänä kesänä kuvien perusteella ympäristöhallinnon nilviäistyöryhmässä omenakotiloihin eli Pomacea-sukuun kuuluvaksi vierasperäiseksi lajiksi (englanniksi apple snails). Tarkempi lajimääritys vaatii lisätutkimuksia.

Lähde mukaan WWF:n ja Metsähallituksen järjestämiin koko päivän mittaisiin luonnonhoitotalkoisiin Hangon hiekkarannoille sunnuntaina 17.9.!

Hangon Furuvikin luonnonsuojelualue on lajistollisesti Suomen arvokkaimpia luonnonhiekkaranta- ja dyynialueita. Alueella elää 30 uhanalaista tai harvinaista näihin elinympäristöihin sitoutunutta eliölajia. Koristeistutuksista hiekkarannoille karannut haitallinen vieraslaji kurtturuusu kuitenkin uhkaa avoimia hiekkarantoja ja rantaketoja. Kurtturuusun torjunta alueella on alkanut vuonna 2008 ja suurin osa suojelualueen kasvustoista on saatu jo hävitettyä. Nyt jatkamme jäljellä olevien kurtturuusujen hävittämistä päivän mittaisissa talkoissa. Talkoot ovat osa WWF:n ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton yhteistä Terve askel luontoon -hanketta, sekä Metsähallituksen koordinoimaa Paahde-LIFE -hanketta.

Kurtturuusu leviää saaristossa - torjunta pitäisi aloittaa heti kasvuston löytymisen jälkeen

Kurtturuusun esiintymistä luonnonympäristöissä on viime vuosina tutkittu eri puolilla saaristoa. Kasvustojen sijaintia, pinta-aloja, kasvupaikkoja ja niiden uhkaamia luontotyyppejä on selvitetty. Saaristomeren kansallispuistossa ja sen lähialueilla tätä työtä on tehty järjestelmällisesti yli 1000 saarella. Luontoon levinneitä kurtturuusun kasvustoja on torjuttu ja onnistuttu hävittämään sekä lukuisissa vapaaehtoisten järjestämissä talkoissa että Metsähallituksen luontopalveluiden virkatyönä. Kokemuksia näistä toimenpiteistä on kerätty yhteen. Myös kurtturuusun leviämishistoriaa ja -väyliä on pohdittu, linjattu tarvittavia poliittisia toimia lainsäädännön kehittämiseksi sekä määritelty käytännön leviämisen estämiseen ja torjuntaan liittyä toimenpiteitä. Aiheesta on nyt julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia:

Sivut