Tuhoojien leviämisriskiä eri kasvilajeissa ja -tuotteissa voidaan nyt arvioida Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja 
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kokoamien tietojen avulla. Yli kahdensadan kasvilajin ja -tuotteen tuontimäärien avulla ennakoidaan tuhoojien leviämisväyliä. Riskien tutkiminen on tärkeää, koska suomalaisen kasvintuotannon arvoksi laskettiin selvityksessä noin 3,5 miljardia euroa vuodessa.
EU hyväksyi 29.9. asetuksen haitallisista vieraslajeista. Tavoitteena on vähentää vieraslajien aiheuttamia vahinkoja luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle sekä estää uusien haitallisten vieraslajien pääsy EU:n alueelle. Asetuksen toimenpiteet kohdistetaan kaikkein haitallisimpiin vieraslajeihin. 
Vuoksen vesistöalueen pääaltaiden rannoilla on havaittu tänä kesänä erikoinen tulokaslaji. Kyseessä on sammaleläin Pectinatella magnifica, joka elää jopa tuhansien yksilöiden hyytelömäisissä yhdyskunnissa. Lajin ei tiedetä olevan haitaksi ihmisen terveydelle, mutta yhdyskunnat voivat kiinnittyä laiturirakenteisiin tai haitata painolastina nuotassa. Muualla maailmassa on havaittu lajin tukkivan vedenottoputkia. Lajin leviämistä Suomessa kannattaa pitää silmällä.
Saimaan kanavalta on saatu vieraskalalaji valkoevätörö (Romanogobio albipinnatus), jota ei ole ennen tavattu Suomessa. Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin oleva valkoevätörö on pohjalla elävä särkikala, joka pienen kokonsa takia harvoin jää normaaleihin kalanpyydyksiin. Kalataloudellista merkitystä valkoevätöröllä tuskin tulee olemaan, ja sen mahdollisista vaikutuksista ravintoverkkoon tiedetään vasta myöhemmin.
Näytteeksi saatu 9 cm mittainen valkoevätörö oli tarttunut Joni Matteron koukkuun Saimaan kanavalla pidetyissä onkikilpailuissa.
Haitallisten vieraslajien aiheuttamat maailmanlaajuiset ongelmat nostettiin jälleen kerran pöydälle 
kansainvälisissä keskusteluissa. Tällä kertaa uutta tietoa saatiin vieraslajien leviämisväylistä.
Vieraslajeista aiheutuu erilaisia kustannuksia, joten niiden torjunta on usein tarpeen. Vaihtoehtoisia torjuntavaihtoehtoja on
yleensä kuitenkin useita ja niistä kannattavimman valinta ei ole helppoa. Haitallisten vieraslajien levinneisyyttä ja torjuntakeinoja selvittäneen vieraslajihankkeen yhteydessä tehdyn ohjeistuksen tarkoituksena on avustaa torjuntavaihtoehtojen taloudellisessa arvioinnissa.
Haitallisista vieraskasveista on saatu lisätietoa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on tuottanut yhtenäisen 
Vieraslajien levittäminen ja leviäminen on kiihtynyt. Runsastuessaan monet vieraslajit aiheuttavat haittaa alkuperäisille lajeille ja uhkaavat muuttaa Suomen luontoa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan tietoisuutta lisäämällä ja säätelytoimilla voitaisiin hidastaa vieraslajien leviämistä ja osin ehkäistä niiden aiheuttamia haittoja.
Haitallisten vieraslajien levinneisyyttä ja torjuntakeinoja on selvitetty poikkeuksellisen laajassa, seitsemän tahon yhteisessä tutkimushankkeessa Suomessa. Johtopäätöksissään hanke kiirehtii laivojen painovesilasteja koskevan sopimuksen hyväksymistä ja vilkkaimpien satamien saattamista säännöllisen lajiseurannan piiriin. Hanke myös suosittaa vieraslajikoordinaattoreiden verkoston perustamista ja haitallisia vieraslajeja koskevan ilmoittamisvelvollisuuden säätämistä.
Haitalliset vieraslajit uhkaavat sekä luontoa että puutarhoja. 
Mutta miten tunnistaa haitallinen vieraslaji etelänruttojuuri tai mustatäplätokko?
Miten torjua erittäin haitallista jättiputkea tai rapuruttoa? Entä minne niistä voi ilmoittaa? Vieraslajeja koskevaa tietoa löytyy nyt helposti - kansallinen vieraslajiportaali vieraslajit.fi on avattu kaikkien käyttöön.
