Ajankohtaista

EU:lta luettelo torjuttavista vieraslajeista - myös Suomeen uusi laki riskien hallitsemiseksi

08.12.2015

TäplärapuEU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet vieraslajiluettelon. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Sen sijaan täpläravun pyynti ja käyttö voi edelleen jatkua, vaikka laji sisältyykin EU:n luetteloon. Kansallinen vieraslajilaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vieraslajilaki antaa mahdollisuuden nimetä myös kansallisesti haitallisia vieraslajeja, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa.

Vieraslajien torjuntaa halutaan tehostaa uudella lailla

28.10.2015

Kurtturuusu Hallitus antoi  22.10.2015  eduskunnalle esityksen laiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Tarkoituksena on estää haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Vieraslajilain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016.   Uuden lain taustalla on EU:n vieraslajiasetus, jolla torjutaan haitallisia vieraslajeja koko unionin alueella. Vieraslajia pidetään erityisesti haitallisena, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.

Vaarallinen aasianrunkojäärä Suomessa - ilmoita havainnoista Eviraan

05.11.2015

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on varmistanut,
että aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) on pesiytynyt Vantaan Itä-Hakkilassa kasvaviin puihin jo muutamia vuosia sitten. Lähes kaikki lehtipuut joudutaan kaatamaan saastuneelta alueelta jäärän tuhoamiseksi. Eviran mukaan Itä-Hakkilan alueella ei tule ryhtyä toistaiseksi omatoimisesti kaatamaan lehtipuita, vaan asukkaiden ja yritysten on syytä odottaa Eviran ohjeita. Kuva: Ville Welling, Evira, ©

 

Haitallisten vieraslajien torjuntaan erilaisia rahoituslähteitä

13.10.2015

Haitallisten vieraslajien torjuntatyöhön on mahdollista hakea tukea erilaisista rahoitusinstrumenteista. EU:n rahoituslähteitä ovat muun muassa Life-ohjelma - EU:n ympäristöalan keskeinen rahoitusohjelma - sekä Horisontti 2020 – EU:n kahdeksas tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Suomi saa EU:lta tukea myös Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta on rahoitettu haitallisten vieraslajien torjuntatyötä. Myös maataloustukirahasto, maaseuturahasto ja maaseutuohjelma sekä kansallinen Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä (Kemera) sisältävät haitallisten vieraslajien torjuntatyön rahoitusmahdollisuuksia.

Hyviä kokemuksia japanintattaren ja jättipalsamin torjunnasta

01.10.2015

Haitallisten vieraslajien biologista torjuntaa tutkitaan Britanniassa. CABI:ssa on jatkettu aikaisempia selvityksiä.

Japantattaren torjuntaa on testattu vuodesta 2010  Japanista tuodulla Aphalara itadori -nimisellä kirvalajilla, joka on erikoistunut juuri tähän kasvilajiin. Vuonna 2015 todettiin, että aikaisemmin levitetty kirvapopulaatiot eivät ole selvinneet. Tänä vuonna on aloitettu uusia kirvan levityksiä tavoitteena pysyvämpi kirvakanta. Lisätietoja ja kuvia kirvasta on CABIn Japanes knotweed -sivulla. CABI:n asiantuntija Dic Shaw - katso video

Artikkeleita vieraslajien tietojärjestelmistä ja tiedonhallinnasta

15.09.2015

MBI kansiKesäkuussa 2015 ilmestyi Management of Biological Invasions -lehden numerossa 2 useita kiinnostavia englanninkielisiä artikkeleita, jotka ovat vapaasti ladattavissa. Aiheina ovat mm. vieraslajeihin liittyvät tietojärjestelmät, avoimen datan merkitys tiedonhallinnassa, vieraslajien asiantuntijaverkostot sekä kansalaishavainnot.    Siirry lehden sivulle > 

Jättipoimulehti tarkkailtavien vieraslajien luetteloon

25.06.2015

Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on päättänyt lisätä jättipoimulehden (Alchemilla mollis) Suomessa tarkkailtavien vieraslajien luetteloon. Taustana on se, että laji on etenkin Brittein saarilla, Hollannissa, Färsaarilla, Norjassa ja Islannissa viime aikoina suuresti yleistynyt karkulaisena ja myös alkanut asettua luonnonkasvillisuuteen kuten jokivarsiniityille ja vuorenseinämille.

Sivut

lisää