Maiju Lehtiniemi, Petri Nummi ja Erkki Leppäkoski ovat yhteensä 70 vuoden vieraslajikokemuksella koonneet tietonsa Suomen vieraslajeista kirjaksi. Lisätietoa tuovat kutsuttujen asiantuntijoiden kirjoitukset metsien, viljelymaiden ja kaupunkien vieraslajeista. Jättiputkesta citykaniin – Vieraslajit Suomessa -kirja kertoo maamme vieraslajeista kaikissa elinympäristöissä meren rannoilta sisävesiin ja kuivalle maalle.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on muodostanut Itä-Vantaalle aasianrunkojäärien esiintymisalueen ympärille kahden kilometrin etäisyydelle ulottuvan rajatun alueen. Alueelta saa kuljettaa lehtipuuta pois vain esimerkiksi hakkeena, koska puutavarassa tai niiden oksissa voi piillä eläviä aasinrunkojääriä.
Aasianrunkojääriä löydettiin syksyllä 2015 Vantaan Kolohongan teollisuusalueelta. Talven aikana esiintymäalueen läheisyydestä kaikki lehtipuut on kaadettu ja tutkittu. Jäärää todettiin kaikkiaan 12 lehtipuusta.
"
Hopearuutanan erottaa ruutanasta varmimmin etummaisen kiduskaaren siivilähampaiden määrästä. Hopearuutana on lisäksi hopeanhohtoinen ja ruutana keltaisen- tai kuparinruskea.
Jättiputken torjumiseksi on syntynyt uusi yritys nimeltään Luontoturva Ky. Miia Korhosen kiinnostus jättiputkiin synnytti Hämeen ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön, joka käsitteli jättiputken torjuntaa. Opinnäytetyön myötä kiinnostus jättiputkiin kasvoi ja tästä uusi yritys sai alkunsa.
Kansallinen vieraslajilaki on tullut voimaan 1.1.2016. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön.
Kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista on säädetty valtioneuvoston asetus, joka myös on tullut voimaan vuoden 2016 alusta alkaen. Tähän kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon on sisällytetty lajiryhminä nisäkkäistä petoeläimet ja lepakot sekä linnuista päiväpetolinnut, pöllölinnut ja varikset. Luetteloon kuuluu myös eräitä sammakkolajeja, joista tiedetään aiheutuneen viime vuosina vahinkoa erityisesti Varsinais-Suomen alueella.
Vieraslajit ovat lajeja, joiden leviämiseen uudelle alueelle ihminen vaikuttaa tahallaan tai tahattomasti. Useimmat vieraslajit ovat harmittomia, mutta jotkut niistä voivat aiheuttaa merkittävääkin haittaa. Tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta kertoo joulukuussa ilmestynyt Maaseudun Tiede -liite.
EU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet vieraslajiluettelon. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Sen sijaan täpläravun pyynti ja käyttö voi edelleen jatkua, vaikka laji sisältyykin EU:n luetteloon. Kansallinen vieraslajilaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vieraslajilaki antaa mahdollisuuden nimetä myös kansallisesti haitallisia vieraslajeja, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa.
Kansallisessa vieraslajistrategiassa tavoitteeksi asetettiin jättiputken hävittäminen kokonaan v. 2025 mennessä. Onko se edes realistista? Turun esimerkki näyttää, että torjuntatyössä sitkeys palkitaan. Vaikka resursseja on ollut käytössä niukasti, on vieraslajien torjuntaan panostettu Turussa tosissaan.
Hallitus antoi 22.10.2015 eduskunnalle esityksen laiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Tarkoituksena on estää haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Vieraslajilain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. Uuden lain taustalla on EU:n vieraslajiasetus, jolla torjutaan haitallisia vieraslajeja koko unionin alueella. Vieraslajia pidetään erityisesti haitallisena, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.
Vieraslajiportaalin yhteyteen kehitettävän haitallisten vieraslajien seurantajärjestelmän avulla kerätään ja kirjataan tietoa haitallisten vieraslajien esiintymisestä ympäristössä. Portaalin esiintymiskartoille kootaan järjestelmän avulla tietoja useista kansalaishavainto- sekä viranomaisjärjestelmistä.
