Ajankohtaista

Evira ja MTT selvittivät kasvintuhoojien leviämisen riskejä

Tuhoojien leviämisriskiä eri kasvilajeissa ja -tuotteissa voidaan nyt arvioida Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kokoamien tietojen avulla. Yli kahdensadan kasvilajin ja -tuotteen tuontimäärien avulla ennakoidaan tuhoojien leviämisväyliä. Riskien tutkiminen on tärkeää, koska suomalaisen kasvintuotannon arvoksi laskettiin selvityksessä noin 3,5 miljardia euroa vuodessa.

EU torjuu haitallisia vieraslajeja - EU:n asetus haitallisista vieraslajeista hyväksytty

EU hyväksyi 29.9. asetuksen haitallisista vieraslajeista. Tavoitteena on vähentää vieraslajien aiheuttamia vahinkoja luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle sekä estää uusien haitallisten vieraslajien pääsy EU:n alueelle. Asetuksen toimenpiteet kohdistetaan kaikkein haitallisimpiin vieraslajeihin.

Vuoksen vesistöalueella havaittu kesällä erikoisia sammaleläimiä

Vuoksen vesistöalueen pääaltaiden rannoilla on havaittu tänä kesänä erikoinen tulokaslaji. Kyseessä on sammaleläin Pectinatella magnifica, joka elää jopa tuhansien yksilöiden hyytelömäisissä yhdyskunnissa. Lajin ei tiedetä olevan haitaksi ihmisen terveydelle, mutta yhdyskunnat voivat kiinnittyä laiturirakenteisiin tai haitata painolastina nuotassa. Muualla maailmassa on havaittu lajin tukkivan vedenottoputkia. Lajin leviämistä Suomessa kannattaa pitää silmällä.

Suomelle uusi kalalaji valkoevätörö löytyi Saimaan kanavalta

Saimaan kanavalta on saatu vieraskalalaji valkoevätörö (Romanogobio albipinnatus), jota ei ole ennen tavattu Suomessa. Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin oleva valkoevätörö on pohjalla elävä särkikala, joka pienen kokonsa takia harvoin jää normaaleihin kalanpyydyksiin. Kalataloudellista merkitystä valkoevätöröllä tuskin tulee olemaan, ja sen mahdollisista vaikutuksista ravintoverkkoon tiedetään vasta myöhemmin.

valkoevätörö

 

 

 

 

 

Näytteeksi saatu 9 cm mittainen valkoevätörö oli tarttunut Joni Matteron koukkuun Saimaan kanavalla pidetyissä onkikilpailuissa.

Paljonko maksaa jättiputkiremontti? - Ohjeistus valmistunut vieraslajien torjunnan taloudelliseen arviointiin

Vieraslajeista aiheutuu erilaisia kustannuksia, joten niiden torjunta on usein tarpeen. Vaihtoehtoisia torjuntavaihtoehtoja on yleensä kuitenkin useita ja niistä kannattavimman valinta ei ole helppoa. Haitallisten vieraslajien levinneisyyttä ja torjuntakeinoja selvittäneen vieraslajihankkeen yhteydessä tehdyn ohjeistuksen tarkoituksena on avustaa torjuntavaihtoehtojen taloudellisessa arvioinnissa.

Hyödynnetytkin vieraslajit aiheuttavat haittoja ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta

Vieraslajien levittäminen ja leviäminen on kiihtynyt. Runsastuessaan monet vieraslajit aiheuttavat haittaa alkuperäisille lajeille ja uhkaavat muuttaa Suomen luontoa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan tietoisuutta lisäämällä ja säätelytoimilla voitaisiin hidastaa vieraslajien leviämistä ja osin ehkäistä niiden aiheuttamia haittoja.

Haitallisten vieraslajien seurantaan ja torjuntaan suosituksia

Haitallisten vieraslajien levinneisyyttä ja torjuntakeinoja on selvitetty poikkeuksellisen laajassa, seitsemän tahon yhteisessä tutkimushankkeessa Suomessa. Johtopäätöksissään hanke kiirehtii laivojen painovesilasteja koskevan sopimuksen hyväksymistä ja vilkkaimpien satamien saattamista säännöllisen lajiseurannan piiriin. Hanke myös suosittaa vieraslajikoordinaattoreiden verkoston perustamista ja haitallisia vieraslajeja koskevan ilmoittamisvelvollisuuden säätämistä.

Vieraslajitietoa kaikkien saataville – Kansallinen vieraslajiportaali avautui

Haitalliset vieraslajit uhkaavat sekä luontoa että puutarhoja. Vieraslajiportaali
Mutta miten tunnistaa haitallinen vieraslaji etelänruttojuuri tai mustatäplätokko?
Miten torjua erittäin haitallista jättiputkea tai rapuruttoa? Entä minne niistä voi ilmoittaa? Vieraslajeja koskevaa tietoa löytyy nyt helposti - kansallinen vieraslajiportaali vieraslajit.fi on avattu kaikkien käyttöön.

Sivut