Ajankohtaista

Kansallinen vieraslajilaki sekä asetus kansallisesti haitallisista vieraslajeista voimaan 1.1.2016

07.01.2016

Kansallinen vieraslajilaki on tullut voimaan 1.1.2016. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön.  

Kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista on säädetty valtioneuvoston asetus, joka myös on tullut voimaan vuoden 2016 alusta alkaen. Tähän kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon on sisällytetty lajiryhminä nisäkkäistä petoeläimet ja lepakot sekä linnuista päiväpetolinnut, pöllölinnut ja varikset. Luetteloon kuuluu myös eräitä sammakkolajeja, joista tiedetään aiheutuneen viime vuosina vahinkoa erityisesti Varsinais-Suomen alueella.

Tuhti tietopaketti vieraslajeista - Maaseudun Tieteen vieraslajiteemanumero ilmestyi

15.12.2015

Vieraslajit ovat lajeja, joiden leviämiseen uudelle alueelle ihminen vaikuttaa tahallaan tai tahattomasti. Useimmat vieraslajit ovat harmittomia, mutta jotkut niistä voivat aiheuttaa merkittävääkin haittaa. Tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta kertoo joulukuussa ilmestynyt Maaseudun Tiede -liite.

maaseudun_tiede 4_15_etusivu iso

EU:lta luettelo torjuttavista vieraslajeista - myös Suomeen uusi laki riskien hallitsemiseksi

08.12.2015

TäplärapuEU:n jäsenmaat ovat hyväksyneet vieraslajiluettelon. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Sen sijaan täpläravun pyynti ja käyttö voi edelleen jatkua, vaikka laji sisältyykin EU:n luetteloon. Kansallinen vieraslajilaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vieraslajilaki antaa mahdollisuuden nimetä myös kansallisesti haitallisia vieraslajeja, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa.

Vieraslajien torjuntaa halutaan tehostaa uudella lailla

28.10.2015

Kurtturuusu Hallitus antoi  22.10.2015  eduskunnalle esityksen laiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Tarkoituksena on estää haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Vieraslajilain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016.   Uuden lain taustalla on EU:n vieraslajiasetus, jolla torjutaan haitallisia vieraslajeja koko unionin alueella. Vieraslajia pidetään erityisesti haitallisena, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.

Vaarallinen aasianrunkojäärä Suomessa - ilmoita havainnoista Eviraan

05.11.2015

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on varmistanut,
että aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) on pesiytynyt Vantaan Itä-Hakkilassa kasvaviin puihin jo muutamia vuosia sitten. Lähes kaikki lehtipuut joudutaan kaatamaan saastuneelta alueelta jäärän tuhoamiseksi. Eviran mukaan Itä-Hakkilan alueella ei tule ryhtyä toistaiseksi omatoimisesti kaatamaan lehtipuita, vaan asukkaiden ja yritysten on syytä odottaa Eviran ohjeita. Kuva: Ville Welling, Evira, ©

 

Haitallisten vieraslajien torjuntaan erilaisia rahoituslähteitä

13.10.2015

Haitallisten vieraslajien torjuntatyöhön on mahdollista hakea tukea erilaisista rahoitusinstrumenteista. EU:n rahoituslähteitä ovat muun muassa Life-ohjelma - EU:n ympäristöalan keskeinen rahoitusohjelma - sekä Horisontti 2020 – EU:n kahdeksas tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Suomi saa EU:lta tukea myös Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta on rahoitettu haitallisten vieraslajien torjuntatyötä. Myös maataloustukirahasto, maaseuturahasto ja maaseutuohjelma sekä kansallinen Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä (Kemera) sisältävät haitallisten vieraslajien torjuntatyön rahoitusmahdollisuuksia.

Sivut

lisää