Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on päättänyt lisätä jättipoimulehden (Alchemilla mollis) Suomessa 
tarkkailtavien vieraslajien luetteloon. Taustana on se, että laji on etenkin Brittein saarilla, Hollannissa, Färsaarilla, Norjassa ja Islannissa viime aikoina suuresti yleistynyt karkulaisena ja myös alkanut asettua luonnonkasvillisuuteen kuten jokivarsiniityille ja vuorenseinämille.
Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella kartoitettiin haitallisten vieraslajien leviämisreittejä niin kutsutussa ATAN 
-hankkeessa. Hankkeessa kartoitettiin, miten vieraslajit ovat todennäköisesti saapuneet Pohjoismaihin ja Baltian maihin, mukaan lukien Islantiin ja Färsaarille. Englanninkielinen raportti julkaistiin keväällä 2015.
Maailmankaupan jatkuva vapautuminen sekä lisääntyvä matkailu ja siihen liittyvä omatoiminen 
eliöiden tuonti lisäävät entisestään vieraslajien leviämismahdollisuuksia. Ihmisten mukana kasvit ja eläimet sekä mikrobit ja taudinaiheuttajat pääsevät kulkeutumaan uusillekin alueille ja voivat muodostua niillä vaikeasti hävitettäviksi vieraslajeiksi.
Vieraslajiasioiden neuvottelukunta muistuttaa, että kissoja ei saa koskaan jättää heitteille luontoon. Villiintynyt kissa on tehokas 
saalistaja, joka pyydystää kaiken ruokansa luonnosta. Kansallisen vieraslajistrategian luokituksen mukaan kissa on villiintyneenä haitallinen vieraslaji, joka ei kuulu Suomen luontoon. Älä siis ota kesäkissaa ja jätä sitä syksyn tullen heitteille.
Haitalliset vieraslajit ovat vakava uhka monimuotoiselle luonnolle. Nyt niitä halutaan torjua uuden vieraslajilain voimin, joka
on parhaillaan lausunnoilla. Lain tavoitteena on yhdessä Euroopan laajuisten toimenpiteiden avulla estää kaikkein haitallisimpien vieraslajien tuominen Suomeen, niiden kasvattaminen sekä erityisesti luontoon leviäminen.
Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt uudistetun Kansallisen rapustrategian vuoteen 2022. 
Rapustrategialla ohjataan muun muassa kansallisessa vieraslajistrategissa haitalliseksi määritellyn täpläravun kantojen käyttöä ja hoitoa ja rajoitetaan sen leviämistä jokiravulle varatulle alueelle. Strategian visio on, että Suomessa on elinvoimaiset rapukannat, vahva ja vastuullinen ravustuskulttuuri sekä monipuolinen kaupallinen raputalous.
Kansainvälisessä yhteistyössä valmistui tieteellinen artikkeli meriympäristön vieraslajien seurannasta. Artikkelissa pohditaan,
miten meriympäristössä elävät ja leviävät vieraslajit havaittaisiin nopeimmin ja millainen seurantaohjelma tulisi laatia, jotta kansainväliset lakivaatimukset täytettäisiin. Tärkeintä olisi perustaa jatkuva seuranta satamiin, joihin vieraslajit ensin saapuvat.
Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on muuttanut hopearuutanan ja mustatäplätokon vieraslajiluokituksen haitalliseksi. Ne uhkaavat alkuperäislajeja ja runsastuttuaan voivat aiheuttaa ekosysteemitason muutoksia vesiympäristöissä.
Ensimmäiset yksilöt lajeista havaittiin Suomessa vuonna 2005, ja vielä kansallista vieraslajistrategiaa luotaessa vuonna 2010 havaintoja oli vain muutamista paikoista. Siksi hopearuutana ja mustatäplätokko sijoitettiin ensin luokkaan tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset. Sittemmin lajit ovat levittäytyneet laajemmalle, ja niiden tiheydet ovat paikoin niin suuria, että alkuperäislajit ovat joutuneet ahtaalle. Myös muualla maailmassa ne ovat paikoin runsastuneet valtalajeiksi, mikä on johtanut muutoksiin vesiympäristössä ja alkuperäislajien runsaudessa.
Haitallisia vieraslajeja ei pitäisi löytyä taimitarhojen valikoimista, ja puutarhajäte on tärkeää käsitellä oikein. Näin estetään
haitallisten vieraskasvien leviämistä luontoon, jossa ne voivat syrjäyttää luontaisia lajeja tai muuttaa elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi. Vieraslajiasioiden neuvottelukunta laati ohjeistukset sekä taimimyymälöille että pihanhoitajille.
Tuhoojien leviämisriskiä eri kasvilajeissa ja -tuotteissa voidaan nyt arvioida Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja 
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kokoamien tietojen avulla. Yli kahdensadan kasvilajin ja -tuotteen tuontimäärien avulla ennakoidaan tuhoojien leviämisväyliä. Riskien tutkiminen on tärkeää, koska suomalaisen kasvintuotannon arvoksi laskettiin selvityksessä noin 3,5 miljardia euroa vuodessa.
