Kansallisessa vieraslajistrategiassa tavoitteeksi asetettiin jättiputken hävittäminen kokonaan v. 2025 mennessä. Onko se edes realistista? Turun esimerkki näyttää, että torjuntatyössä sitkeys palkitaan. Vaikka resursseja on ollut käytössä niukasti, on vieraslajien torjuntaan panostettu Turussa tosissaan.
Hallitus antoi 22.10.2015 eduskunnalle esityksen laiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Tarkoituksena on estää haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Vieraslajilain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. Uuden lain taustalla on EU:n vieraslajiasetus, jolla torjutaan haitallisia vieraslajeja koko unionin alueella. Vieraslajia pidetään erityisesti haitallisena, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.
Vieraslajiportaalin yhteyteen kehitettävän haitallisten vieraslajien seurantajärjestelmän avulla kerätään ja kirjataan tietoa haitallisten vieraslajien esiintymisestä ympäristössä. Portaalin esiintymiskartoille kootaan järjestelmän avulla tietoja useista kansalaishavainto- sekä viranomaisjärjestelmistä.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on varmistanut,
että aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) on pesiytynyt Vantaan Itä-Hakkilassa kasvaviin puihin jo muutamia vuosia sitten. Lähes kaikki lehtipuut joudutaan kaatamaan saastuneelta alueelta jäärän tuhoamiseksi. Eviran mukaan Itä-Hakkilan alueella ei tule ryhtyä toistaiseksi omatoimisesti kaatamaan lehtipuita, vaan asukkaiden ja yritysten on syytä odottaa Eviran ohjeita. Kuva: Ville Welling, Evira, ©
Haitallisten vieraslajien torjuntatyöhön on mahdollista hakea tukea erilaisista rahoitusinstrumenteista. EU:n rahoituslähteitä ovat muun muassa Life-ohjelma - EU:n ympäristöalan keskeinen rahoitusohjelma - sekä Horisontti 2020 – EU:n kahdeksas tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Suomi saa EU:lta tukea myös Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta on rahoitettu haitallisten vieraslajien torjuntatyötä. Myös maataloustukirahasto, maaseuturahasto ja maaseutuohjelma sekä kansallinen Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä (Kemera) sisältävät haitallisten vieraslajien torjuntatyön rahoitusmahdollisuuksia.
CABI on perustanut uuden kansainvälisen portaalin
Invasive species - the livelihood threat, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista. Palvelu löytyy osoitteesta http://www.invasive-species.org/
Palvelusta löytyy lajikuvausten lisäksi kuvauksia ja tarinoita vieraslajien ympäristö-, sosiaalisista- ja taloudellisista vaikutuksista eri maanosissa. Asiat tuodaan esiin helppotajuisesti ja mukana on runsaasti kuvia ja videoesityksiä. Sivusto on englanninkielinen.
Haitallisten vieraslajien biologista torjuntaa tutkitaan Britanniassa. CABI:ssa on jatkettu aikaisempia selvityksiä.
Japantattaren torjuntaa on testattu vuodesta 2010 Japanista tuodulla Aphalara itadori -nimisellä kirvalajilla, joka on erikoistunut juuri tähän kasvilajiin. Vuonna 2015 todettiin, että aikaisemmin levitetty kirvapopulaatiot eivät ole selvinneet. Tänä vuonna on aloitettu uusia kirvan levityksiä tavoitteena pysyvämpi kirvakanta. Lisätietoja ja kuvia kirvasta on CABIn Japanes knotweed -sivulla. CABI:n asiantuntija Dic Shaw - katso video
Kesäkuussa 2015 ilmestyi Management of Biological Invasions -lehden numerossa 2 useita kiinnostavia englanninkielisiä artikkeleita, jotka ovat vapaasti ladattavissa. Aiheina ovat mm. vieraslajeihin liittyvät tietojärjestelmät, avoimen datan merkitys tiedonhallinnassa, vieraslajien asiantuntijaverkostot sekä kansalaishavainnot. Siirry lehden sivulle >
Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on päättänyt lisätä jättipoimulehden (Alchemilla mollis) Suomessa 
tarkkailtavien vieraslajien luetteloon. Taustana on se, että laji on etenkin Brittein saarilla, Hollannissa, Färsaarilla, Norjassa ja Islannissa viime aikoina suuresti yleistynyt karkulaisena ja myös alkanut asettua luonnonkasvillisuuteen kuten jokivarsiniityille ja vuorenseinämille.
Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella kartoitettiin haitallisten vieraslajien leviämisreittejä niin kutsutussa ATAN 
-hankkeessa. Hankkeessa kartoitettiin, miten vieraslajit ovat todennäköisesti saapuneet Pohjoismaihin ja Baltian maihin, mukaan lukien Islantiin ja Färsaarille. Englanninkielinen raportti julkaistiin keväällä 2015.
