Ruokasammakko (Pelophylax esculentus)

Ruokasammakko
(Pelophylax esculentus)

Lajin vakiintuneisuus: Tuntematon

Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo)

Ilmoita havainto
(loydos.luomus.fi)

Kuva: Ari Karhilahti, CC-BY-NC-4.0
Ruokasammakko (Pelophylax esculentus) - Ari Karhilahti, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Niina & Joonas Gustafsson, Sammakkolampi.fi, CC-BY-NC-4.0
Ruokasammakko (Pelophylax esculentus) - Niina & Joonas Gustafsson, Sammakkolampi.fi, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Niina & Joonas Gustafsson, Sammakkolampi.fi, CC-BY-NC-4.0
Ruokasammakko (Pelophylax esculentus) - Niina & Joonas Gustafsson, Sammakkolampi.fi, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Niina & Joonas Gustafsson, Sammakkolampi.fi, CC-BY-NC-4.0
Ruokasammakko (Pelophylax esculentus) - Niina & Joonas Gustafsson, Sammakkolampi.fi, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Niina & Joonas Gustafsson, Sammakkolampi.fi, CC-BY-NC-4.0
Ruokasammakko (Pelophylax esculentus) - Niina & Joonas Gustafsson, Sammakkolampi.fi, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto
(loydos.luomus.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Selkäjänteiset (Chordata)
          • Selkärankaiset (Vertebrata)
            • Sammakkoeläimet (Amphibia)
              • Sammakot (Anura)
                • Ranidae
                  • Vihersammakot (Pelophylax)
Kuva: Ari Karhilahti, CC-BY-NC-4.0
Ruokasammakko (Pelophylax esculentus) - Ari Karhilahti, CC-BY-NC-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Ruokasammakko kuuluu vihersammakot lajiryhmään, joka on luokiteltu kansallisesti merkityksellisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda maahan Euroopan ulkopuolelta tai Euroopan unionin jäsenvaltiosta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Tämän lajiryhmän osalta kyse on lajeista, jotka eivät ole alkuperäisiä Suomessa tavattavia lajeja. Ryhmään kuuluvien ei-alkuperäisten eli vieraiden lajien tuonti, kasvatus ja ympäristöön päästäminen on kielletty.

Haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa (EU 1143/2014, artikla 3). Määritelmän mukaan 'vieraslajilla' tarkoitetaan eläimen, kasvin, sienen tai mikro-organismin lajin, alalajin tai sitä alemman taksonin elävää yksilöä, joka tuodaan sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle, mukaan lukien sen mikä tahansa osa, sukusolut, siemenet, munat tai lisääntymisyksiköt sekä mitkä tahansa hybridit, lajikkeet tai rodut, jotka saattavat selviytyä ja myöhemmin lisääntyä.

Lajit, jotka luontaisesti harhautuvat Suomeen, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin. Myöskään ilmastonmuutoksen aiheuttamat lajien luontaiset siirtymiset eivät kuulu tässä huomioon otettavaksi.

Luonnehdinta

Ruokasammakkoa eli syötävää sammakkoa (Pelophylax kl. esculentus) pidettiin aikaisemmin lajina (Rana esculenta), mutta nykyään sen tiedetään olevan mölysammakon ja pikkuvihersammakon hybridogeneettinen risteymämuoto. Hybridogeneesi tarkoittaa lisääntymissysteemiä, jossa kahden lajin risteymät pystyvät lisääntymään jomman kumman kantalajin kanssa, mutta eivät keskenään. Meioosissa ei tapahdu lainkaan rekombinaatiota, vaan toinen vanhempien kromosomistoista jää sukusolujen muodostuessa kokonaan pois. Risteymien sukusolut sisältävät tällöin vain jommankumman kantalajin kokonaisen kromosomiston, joka kulkeutuu klonaalisesti sukupolvesta toiseen. Hybridit lisääntyvät kantalajien yksilöiden kanssa, jolloin tuloksena on yksinomaan lisää hybridejä. Hybridien keskenään tuottamat jälkeläiset eivät ole elinkelpoisia.

Ruokasammakko ei siis ole varsinainen laji, mistä johtuu sen tieteellisessä nimessä oleva lyhenne ”kl.”. Lyhenne tulee kreikan kielen sanasta ”klepton”, mikä viittaa siihen, että hybridogeneettiset sammakot kussakin sukupolvessa ”varastavat” jommaltakummalta kantalajilta yhden kromosomiston tuottaakseen seuraavan sukupolven. Ne siis tarvitsevat jompaa kumpaa kantalajia kyetäkseen lisääntymään.

Suurimmassa osassa Eurooppaa, myös Baltian maissa, ruokasammakko elää samoilla alueilla kuin pikkuvihersammakko ja lisääntyy tämän kanssa, jolloin puhutaan lessonae--esculentus --systeemistä. Populaatiot, joissa syötävä sammakko lisääntyy mölysammakon kanssa eli ridibundus--esculentus --systeemit ovat harvinaisempia, mutta niitä tunnetaan Itämeren alueella ainakin Puolan pohjoisrannikolta ja Bornholmista.

Joissain ruokasammakoiden populaatioissa esiintyy triploideja yksilöitä, joilla on joko pikkuvihersammakon (LLR --tyyppi) tai mölysammakon (LRR --tyyppi) ylimääräinen kromosomisto. Triploidi yksilö toimittavaa diploidin kanssa pariutuessaan kantalajin virkaa, ja näissä populaatioissa ruokasammakko pystyy lisääntymään ilman kumpaakaan kantalajia. Näin on nimenomaan Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, joissa ruokasammakko on yleinen, mutta kumpikin kantalaji puuttuu.

Tunnistaminen

Ulkoisilta tuntomerkeiltään sekä ääntelyltään ruokasammakko on mölysammakon ja pikkuvihersammakon välimuoto. Suomessa sammakot ovat yleensä väriltään enemmän tai vähemmän kirkkaan vihreitä ja tummatäpläisiä, mutta joissain yksilöissä on hyvinkin paljon ruskeaa väriä. Koiraan äänirakot ovat yleensä likaisenvalkoiset tai harmaat. Takaraajojen kantapäät ulottuvat suoraan eteenpäin ojennettuina yleensä selvästi silmien eteen, mutta harvoin kuononkärjen yli. Ruokasammakon ääntelylle on luonteenomaista nariseva ”kre-r-r-r-r-r-rek”, joka muistuttaa ääntä, joka syntyy vedettäessä puikolla kamman piikkejä. Triploidit yksilöt muistuttavat enemmän mölysammakkoa tai pikkuvihersammakkoa riippuen siitä, kumman lajin kromosomistoja on kaksi.

Alkuperä ja levinneisyys

Ruokasammakon levinneisyys noudattaa pääsääntöisesti pikkuvihersammakon levinneisyyttä, lukuunottamatta joitain pikkuvihersammakon erillisiä populaatioita, joista ruokasammakko puuttuu. Sen sijaan ruokasammakon yhtenäinen levinneisyysalue kattaa Tanskan ja Ruotsin Skånen, joista sekä pikkuvihersammakko että mölysammakko puuttuvat.

Levinneisyys Suomessa

Suomessa ruokasammakko havaittiin ensimmäisen kerran Turun Ruissalossa vuonna 2008. Vuoteen 2013 mennessä ruokasammakkoa oli tavattu noin 50 eri lammessa Turun seudulla Naantalista Paimioon ja Vahdolta Kaarinaan ulottuvalla alueella. Leviäminen näyttää tapahtuneen varsin nopeasti.

Suomessa pyydystettyjen ja tutkittujen yksilöiden morfologia viittaa siihen, että joukossa saattaisi olla sekä LRR --tyypin että LLR --tyypin triploideja yksilöitä, mutta tämä on varmistettava lisätutkimuksin. Suomessa ruokasammakoiden populaatioista ei ole löydetty kummankaan kantalajin yksilöitä, mikä myös viittaa siihen, että mukana on triploideja yksilöitä. Suomea lähimmät triploideja yksilöitä sisältävät ruokasammakoiden populaatiot elävät tiettävästi Ruotsin Skånessa, Tanskan saarissa sekä Puolassa ja Pohjois-Saksassa. Ainakin Tanskassa tavataan yleisesti sekä triploidia LLR-- että LRR --tyyppiä yhdessä diploidin LR --tyypin kanssa.

On todennäköistä, että Suomen ruokasammakot ovat peräisin Itämeren eteläisimmistä osista, josta ne ovat kulkeutuneet Suomeen mahdollisesti laivaliikenteen mukana. Kuten pikkuvihersammakonkaan tapauksessa, ei voida myöskään sulkea pois tahallisen istutuksen mahdollisuutta. Suomessa ruokasammakko on luokiteltu vieraslajiksi.

Elinympäristö

Yhdyskuntina vedessä viihtyvää ruokasammakkoa voidaan tavata kaikissa niissä elinympäristöissä, joissa mölysammakkoa ja pikkuvihersammakkoakin esiintyy. Aikuiset ruokasammakot viihtyvät vedessä kutuajan jälkeenkin, mutta nuoret yksilöt vaeltelevat maalla. Talvehtiminen tapahtuu yleensä maalla, harvemmin vedessä. Ruokasammakon nuijapäät paistattelevat usein matalikoilla päivisin, mutta oleskelevat öisin syvemmässä vedessä.

Haitat

On olemassa vaara, että vihersammakot syrjäyttäisivät kotimaiset sammakot. Vihersammakon ääni voi peittää alleen kotimaisten sammakoiden hiljaisen kutukurnutuksen, jolloin kotimaisen sammakon parinmuodostus ei enää onnistu. Vihersammakot kutevat noin kuukauden myöhemmin kuin kotimaiset sammakot. Kotimaisten nuijapäiden kuoriutuessa syövät vihersammakot niitä. Vihersammakoista saattaa olla myös hyötyä, sillä ne syövät ihmisen kannalta haitallisia tuhohyönteisiä mahdollisesti enemmän kuin kotimaiset sammakot.

Torjunta

Torjunta on tällä hetkellä jo vaikeaa. Jos viittäkymmentä lätäkköä alettaisiin vihersammakoiden vuoksi tyhjentää, niin siitä kärsisi lampien muukin ekosysteemi. Uusien ulkomailta tulevien yksilöiden tulemista Suomen luontoon voi ehkäistä jakamalla tietoa sammakkoeläinharrastajille vieraslajien haitallisuudesta.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151725

sammakkolampi.net: vihersammakot

Wikipedia: Syötävä sammakko

Amphibiaweb: Pelophylax esculentus (University of California, Berkeley)

 

Kuvauksen laatijat

Tom Hoogesteger (yleiskuvaukset), Tapio van Ooik (vieraslajikommentit; Var-ELY), ja Markus Piha (Luomus), 2014.  MMM 2017.