MölysammakkoVieraslaji

Pelophylax ridibundus

Vieraslajiluokittelusta

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)

Mölysammakko kuuluu vihersammakot (Pelophylax) lajiryhmään, joka on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Ryhmään kuuluvien lajien tuonti, hallussapito, kasvatus, kuljetus ja ympäristöön päästäminen on kielletty.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävätharhautuvat Suomeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.


Yleiskuvaus

Mölysammakko on suurikokoinen, jopa 15 cm mittaiseksi kasvava vihreä sammakko. Selkäpuolen kuviointi ja väritys muuntelevat suuresti elinalueen mukaan. Mölysammakko muistuttaa suuresti muita eurooppalaisia vihersammakoita, joista sen auttaa erottamaan mm. pieni metatarsaalikyhmy ja suhteessa pitkät takajalat.

Mölysammakko on äänekäs, ja sen ääntely on naurua, raakuntaa ja kaakatusta. Mölysammakot ääntelevät läpi kesän myös päivisin, mutta voimakkainta kurnutus on alkukesästä.


Alkuperä ja yleislevinneisyys

Ensimmäinen havainto mölysammakosta Suomessa on vuodelta 1937. Tuolloin sen kuultiin kurnuttavan Helsingin Vanhankaupunginlahdessa. Seuraavana kesänä mölysammakoita löytyi myös Saunalahdesta, ja kesällä 1939 niitä ammuttiin lahdelta noin 125 yksilöä. 1940-luvulla niitä havaittiin myös Porvoossa. Luontaisesti mölysammakkoa tavataan itäisessä Keski-, ja Etelä-Euroopassa sekä idässä Kiinaan asti. Suomea lähimmät luonnonvaraisina elelevät mölysammakot asustavat Virossa. Mölysammakot tulivatkin ilmeisesti Helsinkiin ihmisen tuomina. Mölysammakko kuitenkin katosi Suomesta 1960-lukuun mennessä. 2000-luvulla on saatu uusia havaintoja lajista, mutta yhtäkään havaintoa ei ole pystytty kiistattomasti todentamaan oikeaksi.


Mitä minä voin tehdä?

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä hanki mölysammakkoa, äläkä päästä lajia luontoon. Ennen aikaisemman vieraslajiasetuksen voimaantuloa 1.1.2016 hankitut lemmikit voi pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, ettei laji pääse lisääntymään tai leviämään ympäristöön. Mölysammakkoa ei saa luovuttaa eteenpäin.


Ingressi

Mölysammakko ei kuulu enää Suomen lajistoon. Niitä tavattiin ihmisen tuomina Helsingissä ja Porvoossa 1930–1950-luvuilla, mutta laji katosi Suomesta 1960-lukuun mennessä. 2000-luvulla on saatu uusia havaintoja lajista, mutta yhtäkään havaintoa ei ole pystytty kiistattomasti todentamaan oikeaksi.


Elinympäristö

Mölysammakko viihtyy valtaosan ajasta suurina yhdyskuntina vedessä tai sen aivan välittömässä läheisyydessä. Keski-Euroopassa mölysammakon voi tavata melkein mistä tahansa vedestä, mutta useimmiten se viihtyy suuressa lammessa, järvessä tai joessa. Suomessa mölysammakot asustivat merenrantaruovikoissa.


Lisätiedot

Sammakkolampi. Suomen sammakkoeläimet ja matelijat. Muuta. Muut Suomessa tavatut lajit.  Mölysammakko.

Wikipedia. Mölysammakko.

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. 704/2019.


Kuvaustekstin laatijat

Niina & Joonas Gustafsson (Sammakkolampi.fi) ja Markus Piha (Luomus), MMM 2019

Tarkastele lajia Laji.fi-sivustolla
Yleiskielinen nimi: mölysammakko
Tieteellinen nimi: Pelophylax ridibundus
Vakiintuneisuus: Tuntematon

  • Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo) (VN 704/2019, VN 912/2023)
Havaintokartta