Lännenpalsami (Impatiens capensis)

Lännenpalsami
(Impatiens capensis)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Lännenpalsami (Impatiens capensis) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Maakasvit (Embryophyta)
            • Putkilokasvit (Tracheophyta)
              • Siemenkasvit (Spermatophyta)
                • Koppisiemeniset (Magnoliophytina)
                  • Ericales
                    • Palsamikasvit (Balsaminaceae)
                      • Palsamit (Impatiens)
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Lännenpalsami (Impatiens capensis) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Palsamit ovat yksivuotisia mehevävartisia ruohoja. Niiden hedelmänä on litumainen kota, joka repeää kypsänä ja sinkoaa siemenet lähiympäristöön useiden metrien päähän. Palsamit uudistuvat ja leviävät vain siementen avulla. Niiden siementuotto on kuitenkin runsasta.

Lännenpalsami muistuttaa paljon kotoista alkuperäislajiamme lehtopalsamia. Kukinta-aikaan sen tunnistaa kuitenkin helposti punakeltaisista, selvästi ruskeanpunalaikkuisista, melko kookkaista (20–35 mm) kukista, joiden kannus on taipunut lähes eteenpäin suuntautuvaksi. Lehtopalsamin hieman isommat (30–40 mm) kukat ovat keltaiset, vain heikosti punapilkkuiset ja niiden kannus on taipunut selvästi vähemmän osoittaen usein alaspäin. Ennen kukkimista lajeja on vaikea erottaa toisistaan.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Pohjois-Amerikasta kotoisin olevaa lännenpalsamia kasvaa Etelä-Suomessa muutamin paikoin. Kasvia kylvettiin vuonna 1949 Lohjanjärveen laskevan puron varteen. Sittemmin se on levinnyt joka puolelle Lohjanjärven luhtiin ja ainakin yhden lähilammen rannoille. Edelleen se jatkaa levittäytymistään järven tulvarantojen lehdoissa ja kosteikoissa. Vuonna 2010 lännenpalsamia löytyi myös Itä-Helsingistä Vartiokylän ja Vuosaaren rajamailta, jossa sitä kasvaa muutamassa paikassa ulkoilutien varren ja muuntuneen tervalepikon laidan kostealla niityllä sekä ojanvarren kosteikossa.

Haitat

Lännenpalsami on myös voimakas kilpailija, joka kilpailee alkuperäisen rantakasvillisuuden kanssa. Sen haitallisuus on vielä kuitenkin vain paikallista, mutta laajemmalle levitessään siitä saattaa tulla merkittävämpi uhka alkuperäiselle ranta- ja kosteikkokasvillisuudelle.

Torjunta

Koska palsamit uudistuvat vain siemenistä, perustuu kasvustojenkin hävittäminen siihen, että uusia siemeniä ei päästetä muodostumaan. Siemenistä suurin osa itää heti seuraavana vuonna. Pienet, muutamien neliömetrien laajuiset kasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään jo kukinta-ajan alussa, mutta viimeistään ennen siementen kypsymistä. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Kitkemisen teho voidaan varmistaa seuraavana vuonna. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviävät kasvustot paikalta hyvinkin nopeasti. Kasvien pienet siemenet kulkeutuvat helposti mullan ja kenkien mukana uusille kasvupaikoille, joten siemeniä sisältäviä kasvinosia kannattaa käsitellä huolellisesti.

Laajat kasvustot ovat ongelmallisempia ja niiden hävittämisestä on niukasti kokemuksia. Niiden hävittämistä kannattaa kuitenkin kokeilla niittämällä kasvit mahdollisimman alhaalta. Niiton jälkeen tulisi varmistaa, ettei paikalle jää pienikokoisia kukkivia yksilöitä.

Mitä minä voin tehdä

Vaikka lännenpalsami viehättääkin silmää, on parempi olla levittämättä sen siemeniä edes kotipuutarhaan, sillä palsamit karkaavat helposti käsistä.

Lisätiedot

Krogerus, H. 1977: Impatiens capensis (Balsaminaceae) införd till Lojoområdet i sydvästra Finland. – Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 53: 99–100.

Kurtto, A. & Helynranta, L. 2011: Helsingin kasveja 6. Piperin puiston erikoisuudet ja lännenpalsami. – Lutukka 27: 52–57.