Jättipalsami (Impatiens glandulifera)

Jättipalsami
(Impatiens glandulifera)

Haitalliset vieraslajit

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Ilmoita havainto

Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Maakasvit (Embryophyta)
            • Putkilokasvit (Tracheophyta)
              • Siemenkasvit (Spermatophyta)
                • Koppisiemeniset (Magnoliophytina)
                  • Ericales
                    • Palsamikasvit (Balsaminaceae)
                      • Palsamit (Impatiens)
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia. Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi sinkoen siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön.

Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsami ei siedä kuivuutta ja se kasvaa huonosti karuilla kasvupaikoilla.

Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Siemenet eivät kellu vedessä vaan ne uppoavat pohjaan. Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.

Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta, jossa sitä tavataan 1800 metrin korkeudelta aina puurajalle, noin 4000 metriin saakka. Kasvi tuotiin Suomeen ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla. Vuosien varrella jättipalsamia on tuotu puutarhakasviksi monesta eri maasta ja nykyään sitä tapaa laajalti luonnossa.

Suomessa jättipalsami kasvaa usein asutuksen läheisyydessä. Se on levinnyt ihmisten avustuksella eri puolille maata jo Perä-Pohjolaa myöten. Pihoilta se kulkeutuu edelleen sopiviin kasvupaikkoihin, mm. tunkioille, rantakosteikoille, ruovikoihin ja pellonlaiteille. Se leviää erityisen helposti joki- ja puronvarsia myöten.

Levinneisyys Suomessa: Kasviatlas

Haitat

Jättipalsami voi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Isoilla, hyönteisiä houkuttelevillä kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa.

Yksivuotisen jättipalsamin juuristo on hento, eikä se sido maata samalla tavoin kuin monivuotinen kasvillisuus - täten jättipalsamin valtaamat jokivarsikosteikot ovat alttiita eroosiolle. Maa, jota monivuotinen kasvillisuus ei sido, päätyy sadevesien myötä vesistöihin ja voi olla uhka esimerkiksi taimenten kutusoraikoille ja kuoriutuville kalanpoikasille.

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.

Mitä minä voin tehdä

Jättipalsamin torjunta sopii erityisen hyvin talkootyöksi. Pyydä lupa torjuntatoimiin maanomistajalta ja järjestä talkoot!

MUISTILISTA JÄTTIPALSAMITALKOIDEN JÄRJESTÄJÄLLE:

  • Onko maanomistus selvitetty ja lupa kysytty
  • Kasvijätteen kuljetuksen järjestäminen (usein kunnilta järjestyy)
  • Työhön sopiva vaatetus ja kumisaappaat
  • Hanskoja (kankaiset puutarhahanskat riittävät)
  • Jätesäkkejä (kaikille osallistujille vähintään 2)
  • Masi-yleiskärryjä,kottikärryjä tai lava, johon jätesäkit kasataan
  • Viikate/siimaleikkuri, jos kukintojen keräämisen jälkeen niitetään varret
  • Virvokkeita: mehutiiviste, kivennäisvesi, iso vesikanisteri, keksejä   yms., (huom. myös L, G),  kertakäyttömukeja/tiskattavia muovimukeja, talouspaperia
  • Talkoovakuutuksista kannattaa muistuttaa, ellei kaikilla ole henkilökohtaista, talkoot kattavaa vapaa-ajan vakuutusta!

Lisätiedot

DAISIE: Impatiens glandulifera
EPPO: Impatiens glandulifera (IPAGL)
ISSG: Impatiens glandulifera
NOBANIS: Impatiens glandulifera
Wikipedia: Jättipalsami - Jättebalsamin - Policeman's helmet

Torjuntaohjeita ja oppaita

Videot

Julkaisuja

  • Helmisaari, H. (2010):  NOBANIS – Invasive Alien Species Fact Sheet – Impatiens glandulifera . – From: Online Database of the European Network on  Invasive Alien Species – NOBANIS www.nobanis.org , Date of access 30/06/2016.
  • Kurtto A.  1999. Impatiens glandulifera (Balsaminaceae) as an ornamental escape in Finland, with notes on the Nordic countries. – Symb. Bot. Ups. 31:3 pp. 221- 228.
  • Larsson C. och Martinsson K. 1998. Jättebalsamin Impatiens glandulifera i Sverige - invasionsart eller harmlös trädgårdsflykting?- Svensk Botanisk Tidskrift 92:330-345.
  • Beerling D.J. and Perrins J.M. 1993. Impatiens glandulifera Royle, Impaties roylei Walp - Biological Flora of British Isles. No,. 177. - Journal of Ecology 81.
  • Kurtto A. 1991: Jättipalsamin vaiheet hahmottumassa. Lutukka 7(2): 57.
  • Kurtto A. 1992. Jättipalsami (Impatiens glandulifera) – kuriton, mutta kiinnostava. Lutukka 8:14-29.
  • Taarna, J. 1991: Jättipalsamin leviämisestä luontoon Pohjois-Kymenlaaksossa. Lutukka 7(1): 11.

linkit päivitetty 5.7.2016

Kuvauksen laatijat

Terhi Ryttäri (Syke), Vieraslajiportaalin toimitus - Päivitetty 14.9.2016