Jättipalsami (Impatiens glandulifera)

Jättipalsami
(Impatiens glandulifera)

Haitalliset vieraslajit

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Ilmoita havainto

Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Maakasvit (Embryophyta)
            • Putkilokasvit (Tracheophyta)
              • Siemenkasvit (Spermatophyta)
                • Koppisiemeniset (Magnoliophytina)
                  • Ericales
                    • Palsamikasvit (Balsaminaceae)
                      • Palsamit (Impatiens)
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia. Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi sinkoen siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön.

Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsami ei siedä kuivuutta ja se kasvaa huonosti karuilla kasvupaikoilla.

Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Siemenet eivät kellu vedessä vaan ne uppoavat pohjaan. Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.

Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta, jossa sitä tavataan 1800 metrin korkeudelta aina puurajalle, noin 4000 metriin saakka. Kasvi tuotiin Suomeen ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla. Vuosien varrella jättipalsamia on tuotu puutarhakasviksi monesta eri maasta ja nykyään sitä tapaa laajalti luonnossa.

Suomessa jättipalsami kasvaa usein asutuksen läheisyydessä. Se on levinnyt ihmisten avustuksella eri puolille maata jo Perä-Pohjolaa myöten. Pihoilta se kulkeutuu edelleen sopiviin kasvupaikkoihin, mm. tunkioille, rantakosteikoille, ruovikoihin ja pellonlaiteille. Se leviää erityisen helposti joki- ja puronvarsia myöten.

Levinneisyys Suomessa: Kasviatlas

Haitat

Jättipalsami voi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Isoilla, hyönteisiä houkuttelevillä kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa.

Yksivuotisen jättipalsamin juuristo on hento, eikä se sido maata samalla tavoin kuin monivuotinen kasvillisuus - täten jättipalsamin valtaamat jokivarsikosteikot ovat alttiita eroosiolle. Maa, jota monivuotinen kasvillisuus ei sido, päätyy sadevesien myötä vesistöihin ja voi olla uhka esimerkiksi taimenten kutusoraikoille ja kuoriutuville kalanpoikasille.

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.

Torjunta

Yksivuotisen jättipalsamin siemenetkin ovat lyhytikäisiä, ja suurin osa niistä itää heti seuraavana vuonna. Kasvustojen hävittäminen perustuukin siihen, että uusia siemeniä ei päästetä muodostumaan.

Jokien ja purojen varsilla kannattaa ensin selvittää jättipalsamiesiintymien sijainti ja laajuus koko vesistön varrella. Torjuntatyöt kannattaa aloittaa yläjuoksulta ja siirtyä sieltä alaspäin. Näin siemeniä ei päädy jo kertaalleen puhdistetulle alueelle.

Pienet (muutamien neliömetrien ja muutamien aarien laajuiset) jättipalsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä suojavarusteita tarvita. Kitkemisen teho varmistetaan pari-kolme kertaa kasvukauden aikana ja vielä muutaman kerran seuraavana vuonna. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviää kasvi paikalta hyvinkin nopeasti, jopa kerralla. Kasvin siemenet kulkeutuvat helposti mullan ja kenkien mukana uusille kasvupaikoille, joten siemeniä sisältäviä kasvinosia kannattaa käsitellä varoen.

Kukintojen keruu on tehokas tapa estää uusien siementen muodostumista ja näin lajin leviämistä. Kukintojen keräämisessä tärkeää on oikea ajankohta. Liian aikaisin katkaistu kukinto saa kasvin tekemään uusia kukintoja. Liian myöhä kukinnon poisto voi johtua siihen, että siemenet varisevat jo maahan. Kukinnot kerätään poltettavaksi,
kun siemenet ovat vielä vihreitä ja kiinni kukinnoissa.

Laajat (useiden aarien kokoiset) kasvustojen torjunnassa kannattaa kitkemisen lisäksi kokeilla niittämistä. Jos kasvin katkaisee, se kasvattaa hanakasti uusia versoja, ja jopa alle 10 cm korkeat kasvit voivat kukkia ja tuottaa siemeniä. Myös kitketyt ja maahan tai kompostiin jätetyt versot voivat jatkaa elämäänsä kukkien ja siemeniä muodostaen. Kitkemisen ja niiton jälkeen onkin tärkeää seurata, etteivät kasvit pääse jatkamaan elämäänsä.

Älä jätä kasveja maahan tai heitä kompostiin tai metsään, sillä kasvi voi kasvattaa uudet juuret jopa varren palasta. Samoin katkaistuista kukinnoista voi vielä kehittyä siemeniä.

Kasvijätettä tulee kitkemisestä paljon. Hävitettävää kasvijätettä tulee paljon vähemmän, jos kasvista poistetaan vain kukinnot. Kasvijätteen käsittelyyn tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Siemenkotia tai kukintoja ei saa jäädä maahan. Leikatut kukinnot tulee hävittää huolellisesti (polttamalla), sillä siemenet voivat kypsyä ilman varttakin. Kukinnot kerätään suoraan jätesäkkeihin tai kuivataan ensin (esim. muovin päällä) ja kuljetetaan poltettavaksi.

Leikattuja kukintoja ei saa laittaa kompostiin, sillä kompostin lämpötila ei useinkaan nouse riittävän korkeaksi, jotta siemenet tuhoutuisivat. Varret sen sijaan voi kompostoida niiden kuivaamisen jälkeen. Jos kasvijätettä on vähän, sen voi kasata mustan muovin päälle ja kuivattaa auringossa. Kuivaaminen tarvitaan siksi, että jättipalsami voi hyvissä olosuhteissa kasvattaa uudet juuret jopa varrenpalaan.

Pieniä määriä kasvinosia voi hävittää sekajätteen mukana, jos jätteet poltetaan kunnassasi. Suuret määrät kannattaa viedä jätesäkeissä jätekeskuksiin tai -asemalle käsiteltäväksi.

Kuiva kasvimassa voidaan polttaa nuotiossa (haja-asutusalueella), mutta:

  • Polttamisessa tulee ottaa huomioon paloturvallisuus ja savuhaitat ympäristön asukkaille.
  • Selvitä etukäteen oman kuntasi määräykset puutarhajätteen polttamisen osalta, sillä ne vaihtelevat kunnittain.
  • Selvitä,tuleeko paloviranomaiselle tehdä polttamisesta ilmoitus.
  • Älä polta nuotiota metsäpalovaroituksen aikana.
  • Joidenkin kuntien alueella vieraslajisiemeniä sisältävän jätteen voi viedä poltettavaksi maksutta.

Mitä minä voin tehdä

Jättipalsamin torjunta sopii erityisen hyvin talkootyöksi. Pyydä lupa torjuntatoimiin maanomistajalta ja järjestä talkoot!

MUISTILISTA JÄTTIPALSAMITALKOIDEN JÄRJESTÄJÄLLE:

  • Onko maanomistus selvitetty ja lupa kysytty
  • Kasvijätteen kuljetuksen järjestäminen (usein kunnilta järjestyy)
  • Työhön sopiva vaatetus ja kumisaappaat
  • Hanskoja (kankaiset puutarhahanskat riittävät)
  • Jätesäkkejä (kaikille osallistujille vähintään 2)
  • Masi-yleiskärryjä,kottikärryjä tai lava, johon jätesäkit kasataan
  • Viikate/siimaleikkuri, jos kukintojen keräämisen jälkeen niitetään varret
  • Virvokkeita: mehutiiviste, kivennäisvesi, iso vesikanisteri, keksejä   yms., (huom. myös L, G),  kertakäyttömukeja/tiskattavia muovimukeja, talouspaperia
  • Talkoovakuutuksista kannattaa muistuttaa, ellei kaikilla ole henkilökohtaista, talkoot kattavaa vapaa-ajan vakuutusta!

Lisätiedot

DAISIE: Impatiens glandulifera
EPPO: Impatiens glandulifera (IPAGL)
ISSG: Impatiens glandulifera
NOBANIS: Impatiens glandulifera
Wikipedia: Jättipalsami - Jättebalsamin - Policeman's helmet

Torjuntaohjeita ja oppaita

Videot

Julkaisuja

  • Helmisaari, H. (2010):  NOBANIS – Invasive Alien Species Fact Sheet – Impatiens glandulifera . – From: Online Database of the European Network on  Invasive Alien Species – NOBANIS www.nobanis.org , Date of access 30/06/2016.
  • Kurtto A.  1999. Impatiens glandulifera (Balsaminaceae) as an ornamental escape in Finland, with notes on the Nordic countries. – Symb. Bot. Ups. 31:3 pp. 221- 228.
  • Larsson C. och Martinsson K. 1998. Jättebalsamin Impatiens glandulifera i Sverige - invasionsart eller harmlös trädgårdsflykting?- Svensk Botanisk Tidskrift 92:330-345.
  • Beerling D.J. and Perrins J.M. 1993. Impatiens glandulifera Royle, Impaties roylei Walp - Biological Flora of British Isles. No,. 177. - Journal of Ecology 81.
  • Kurtto A. 1991: Jättipalsamin vaiheet hahmottumassa. Lutukka 7(2): 57.
  • Kurtto A. 1992. Jättipalsami (Impatiens glandulifera) – kuriton, mutta kiinnostava. Lutukka 8:14-29.
  • Taarna, J. 1991: Jättipalsamin leviämisestä luontoon Pohjois-Kymenlaaksossa. Lutukka 7(1): 11.

linkit päivitetty 5.7.2016

Kuvauksen laatijat

Terhi Ryttäri (Syke), Vieraslajiportaalin toimitus - Päivitetty 30.6.2016