Jättipalsami (Impatiens glandulifera)

Jättipalsami
(Impatiens glandulifera)

Haitalliset vieraslajit

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Ilmoita havainto

Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Streptophyta
          • Maakasvit (Embryophyta)
            • Putkilokasvit (Tracheophyta)
              • Siemenkasvit (Spermatophyta)
                • Koppisiemeniset (Magnoliophytina)
                  • Ericales
                    • Palsamikasvit (Balsaminaceae)
                      • Palsamit (Impatiens)
Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaisia. Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota, joka repeää kypsänä herkästi sinkoen siemenet monien metrien päähän lähiympäristöön.

Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsami ei siedä kuivuutta ja se kasvaa huonosti karuilla kasvupaikoilla.

Laji uudistuu vain siementen avulla. Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Siemenet eivät kellu vedessä vaan ne uppoavat pohjaan. Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.

Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia.

Alkuperä ja levinneisyys Suomessa

Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta, jossa sitä tavataan 1800 metrin korkeudelta aina puurajalle, noin 4000 metriin saakka. Kasvi tuotiin Suomeen ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla. Vuosien varrella jättipalsamia on tuotu puutarhakasviksi monesta eri maasta ja nykyään sitä tapaa laajalti luonnossa.

Suomessa jättipalsami kasvaa usein asutuksen läheisyydessä. Se on levinnyt ihmisten avustuksella eri puolille maata jo Perä-Pohjolaa myöten. Pihoilta se kulkeutuu edelleen sopiviin kasvupaikkoihin, mm. tunkioille, rantakosteikoille, ruovikoihin ja pellonlaiteille. Se leviää erityisen helposti joki- ja puronvarsia myöten.

Haitat

Jättipalsami voi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Isoilla, hyönteisiä houkuttelevillä kukillaan se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa.

Yksivuotisen jättipalsamin juuristo on hento, eikä se sido maata samalla tavoin kuin monivuotinen kasvillisuus - täten jättipalsamin valtaamat jokivarsikosteikot ovat alttiita eroosiolle. Maa, jota monivuotinen kasvillisuus ei sido, päätyy sadevesien myötä vesistöihin ja voi olla uhka esimerkiksi taimenten kutusoraikoille ja kuoriutuville kalanpoikasille.

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.

Torjunta

Yksivuotisen jättipalsamin siemenetkin ovat lyhytikäisiä, ja suurin osa niistä itää heti seuraavana vuonna. Kasvustojen hävittäminen perustuukin siihen, että uusia siemeniä ei päästetä muodostumaan.

Pienet (muutamien neliömetrien ja muutamien aarien laajuiset) jättipalsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. Hentojuuriset versot irtoavat maasta helposti, eikä suojavarusteita tarvita. Kitkemisen teho varmistetaan pari-kolme kertaa kasvukauden aikana ja vielä muutaman kerran seuraavana vuonna. Jos siementäviä yksilöitä ei päästetä syntymään, häviää kasvi paikalta hyvinkin nopeasti, jopa kerralla. Kasvin siemenet kulkeutuvat helposti mullan ja kenkien mukana uusille kasvupaikoille, joten siemeniä sisältäviä kasvinosia kannattaa käsitellä varoen.

Laajat (useiden aarien kokoiset) kasvustojen torjunnassa kannattaa kitkemisen lisäksi kokeilla niittämistä. Jos kasvin katkaisee, se kasvattaa hanakasti uusia versoja, ja jopa alle 10 cm korkeat kasvit voivat kukkia ja tuottaa siemeniä. Myös kitketyt ja maahan tai kompostiin jätetyt versot voivat jatkaa elämäänsä kukkien ja siemeniä muodostaen. Kitkemisen ja niiton jälkeen onkin tärkeää seurata, etteivät kasvit pääse jatkamaan elämäänsä.

Jokien ja purojen varsilla kannattaa ensin selvittää jättipalsamiesiintymien sijainti ja laajuus koko vesistön varrella. Torjuntatyöt kannattaa aloittaa yläjuoksulta ja siirtyä sieltä alaspäin. Näin siemeniä ei päädy jo kertaalleen puhdistetulle alueelle.

Mitä minä voin tehdä

Jättipalsamin torjunta sopii erityisen hyvin talkootyöksi. Pyydä lupa torjuntatoimiin maanomistajalta ja järjestä talkoot!
 

Lisätiedot

Beerling D.J. and Perrins J.M. 1993. Impatiens glandulifera Royle, Impaties roylei Walp - Biological Flora of British Isles. No,. 177. - Journal of Ecology 81.

Kurtto A. 1991: Jättipalsamin vaiheet hahmottumassa. Lutukka 7(2): 57.

Kurtto A. 1992. Jättipalsami (Impatiens glandulifera) – kuriton, mutta kiinnostava. Lutukka 8:14-29.

Kurtto A.  1999. Impatiens glandulifera (Balsaminaceae) as an ornamental escape in Finland, with notes on the Nordic countries. – Symb. Bot. Ups. 31:3 pp. 221- 228.

Larsson C. och Martinsson K. 1998. Jättebalsamin Impatiens glandulifera i Sverige - invasionsart eller harmlös trädgårdsflykting?- Svensk Botanisk Tidskrift 92:330-345.

Taarna, J. 1991: Jättipalsamin leviämisestä luontoon Pohjois-Kymenlaaksossa. Lutukka 7(1): 11.

Jättipalsami NOBANIS-tietokannassa (englanniksi)
 

Jättipalsami DAISIE-tietokannassa (englanniksi)

Video jättipalsamin vaikutuksesta taimenen kutusoraikkoihin: https://www.youtube.com/watch?v=VijmRm-qd4Y

Kuvauksen laatijat

Ryttäri, T. SYKE