Isopiisku (Solidago gigantea)
Isopiisku
(Solidago gigantea)
Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut
Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)
Ilmoita havainto
Havainnot
Ilmoita havaintoTaksonomia
- Eliökunta (Biota)
- Aitotumaiset (Eucarya)
- Kasvit (Plantae)
- Viridiplantae
- Versokasvit (Streptophyta)
- Embryophyta
- Putkilokasvit (Tracheophyta)
- Spermatophytina
- Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
- Asterales
- Asterikasvit (Asteraceae)
- Piiskut (Solidago)
Luonnehdinta
Katso kanadanpiiskun (Solidago canadensis) lajikortti.
Alkuperä ja levinneisyys
Isopiiskun luontainen levinneisyys kattaa Yhdysvaltain keski- ja länsiosat etelän Teksasista ja Floridasta pohjoisen Montanaan ja Maineen, siis Kanadan rajalle asti, sekä Kanadan etelälaitaa Albertasta Nova Scotiaan. Eurooppaan laji tuotiin koristekasviksi jo 1700-luvun puolivälissä ja on täällä sitten viljelykarkulaisena luonnonvaraistunut ja samalla useimmiten heittäytynyt haitalliseksi laajalti eli Azoreilta, Pyreneitten niemimaalta, Italiasta, Kreikasta ja Ukrainasta Färsaarille, Brittein saarille, Fennoskandiaan ja Pohjois-Venäjälle asti. Etäämpänä Suomesta villiytyneenä vakiintumista on ilmoitettu tapahtuneen ainakin Etelä-Afrikassa, Libanonissa, Itä-Siperiassa, Japanissa ja Meksikossa.
Suomessa isopiisku on luonnonvaraistuneena harvinaisempi ja myös niukempi eli pienempiä kasvustoja muodostava kuin kanadanpiisku. Lajien suomalaiset karkulaislevinneisyydet sekä kasvuympäristöt ja karkaamislähteet ovat kyllä pitkälti samanlaisia, jopa ihan rinnakkain kasvamisia myöten.
Haitat
Suomessa isopiisku on karkulaisena paljonkin vähempiosainen kuin kanadanpiisku. Siksi isopiiskun aiheuttamat haitat ovat täällä vähäisempiä. Luonteeltaan ne toki ovat samanlaisia ja samaan tapaan torjuttavia kuin lähisukulaisellaan.
Isopiiskun kasvustot alentavat Euroopassa huomattavasti sekä koko kasviston että luontaiskasviston monimuotoisuutta, sitä enemmän mitä tiheämpiä ovat. Isopiiskun juurista uutetut yhdisteet ehkäisevät monien eurooppalaisten kasvien juurten ja ilmaversojenkin kasvua.
Torjunta
Kerää kotipuutarhasi piiskujen kukinnot syksyllä maljakkoon - näin estät siementen leviämisen luontoon.
Lisätiedot
Pal, R.W., Chen, S., Nagy, D.U. & Callaway, R.M. 2015: Impacts of Solidago gigantea on other species at home and away. – Biol. Invasions 17: 3317–3325. doi.org/10.1007/s10530-015-0955-7
Weber E. & Jakobs, G: 2005: Biological flora of Central Europe: Solidago gigantea Aiton. – Flora (Jena) 200(2):109-118. doi.org/10.1016/j.flora.2004.09.001
CABI: Invasive Species Compendium: Solidago gigantea (giant goldenrod) http://www.cabi.org/isc/datasheet/50575
Kuvauksen laatijat
Arto Kurtto, LUOMUS, 2017