Japaninruttojuuri (Petasites japonicus subsp. giganteus)

Japaninruttojuuri
(Petasites japonicus subsp. giganteus)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Donald Hobern, CC-BY-SA-4.0
Japaninruttojuuri (Petasites japonicus subsp. giganteus) - Donald Hobern, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Kasvit ja sammalet (Streptophyta)
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Asterales
                • Asterikasvit (Asteraceae)
                  • Ruttojuuret (Petasites)
                    • Idänruttojuuri (Petasites japonicus)
Kuva: Dominicus Johannes Bergsma, CC-BY-SA-4.0
Japaninruttojuuri (Petasites japonicus subsp. giganteus) - Dominicus Johannes Bergsma, CC-BY-SA-4.0

Luonnehdinta

Ruttojuuret ovat monivuotisia, kaksikotisia, kookkaita asterikasveja. Niillä on loppukeväällä maasta nousevat erilliset kukintoversot, jotka hedelmävaiheessa kasvavat vielä pituutta. Kukinnan loppuvaiheessa maasta nousevat vihreät ruusukelehdet, jotka myös kasvavat kesän mittaan kokoa siten, että ne saavuttavat lopulta jopa metrin leveyden. Ruttojuuret leviävät kasvullisesti juurakon paloista.

Japaninruttojuuren kukat ovat kellertäviä, ja siitä on Suomessa, kuten myös koko Pohjolassa, ainoastaan hedekasveja. Etelänruttojuuren (Petasites hybridus) kukat ovat tavallisesti syvän sinipunaisia. Oheiset kuvat ovat alalajilleen määrittämättömistä japaninruttojuurista.

Alkuperä ja levinneisyys

Japaninruttojuuri on kotoisin Itä-Aasiasta. Kotiseudullaan se on jokivarsien, mutta myös esimerkiksi tulivuorten tuhkakenttien ensimmäisiä asuttajia. Suomeen laji tuotiin koristekasviksi. Sitä kasvaa viljelykarkulaisena tai -jäänteenä rehevissä rantametsissä, rannoilla ja pientareilla. Uusille kasvupaikoille se kulkeutuu juurakonpaloista esim. siirtomaiden mukana.

Haitat

Ruttojuuret ovat hyvin voimakkaita kilpailijoita, jotka aiheuttavat merkittäviä muutoksia kasvupaikoillaan. Kasvullisesti leviävinä ne muodostavat laajoja ja tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät altaan alkuperäistä lajistoa. Lehtokotilot hyötyvät ruttojuurista ja niiden kasvatus edistää myös kotiloiden runsastumista.

Japaninruttojuuren luontoon karkaamisesta on Suomessa toistaiseksi vain niukasti havaintoja. Se on kuitenkin luokiteltu haitalliseksi Norjassa ja Tanskassa.