Kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii)

Kiehkuravesirutto
(Elodea nuttallii)

Lajin vakiintuneisuus: Ei vielä Suomessa

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Christian Fischer, CC-BY-SA-4.0
Kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii) - Christian Fischer, CC-BY-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Viridiplantae
          • Versokasvit (Streptophyta)
            • Embryophyta
              • Putkilokasvit (Tracheophyta)
                • Spermatophytina
                  • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
                    • Alismatales
                      • Kilpukkakasvit (Hydrocharitaceae)
                        • Vesirutot (Elodea)
Kuva: Christian Fischer, CC-BY-SA-4.0
Kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii) - Christian Fischer, CC-BY-SA-4.0

Vieraslajiluokittelusta

Haitallinen vieraslaji (EU-luettelo)

Kiehkuravesirutto on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajit, jotka luontaisesti leviävät EU:n alueelle esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin.

Luonnehdinta

Kiehkuravesirutto on kanadanvesiruttoa muistuttava uposkasvi. Sen lehdet kasvavat kanadanvesiruton tapaan kolmen kiehkuroina varren ympärillä. Kiehkuravesiruton lehdet ovat kuitenkin kapeammat (alle 3,5 mm) ja suippokärkiset. Kasvi on kanadanvesiruttoa pienempi, alle metrin mittainen ja väriltään kalpeanvihreä. Lajin kasvutapa, optimiolosuhteet ja haittavaikutukset ovat hyvin samankaltaiset kuin kanadanvesirutolla. Myös kiehkuravesirutosta on Euroopassa vain emikasveja, joten sen oletetaan lisääntyvän vain kasvullisesti.

Alkuperä ja levinneisyys

Kiehkuravesirutto on lähtöisin Pohjois-Amerikasta. Se saapui Eurooppaan 1939, minkä jälkeen se levittäytyi nopeasti useisiin Euroopan maihin. Monissa maissa laji on syrjäyttänyt lähisukulaisen kanadanvesiruton ja on sitä yleisempi. Kiehkuravesirutto on jo levinnyt Ruotsiin, Norjaan ja Viroon. Ruotsissa sitä kasvaa mm. lähellä Suomen rajaa Norrbottenissa. Sitä ei ole toistaiseksi havaittu Suomesta, mutta esteitä Suomeen levittäytymiseen ei ole. Kiehkuravesirutto leviää kanadanvesiruton tavoin pienestäkin versonpätkästä ja voi valloittaa nopeasti uusia alueita.

Haitat

Laji muodostaa tiheitä ja laajoja kasvustoja syrjäyttäen samalla järven alkuperäistä kasvillisuutta, yleensä pohjalehtisiä vesikasveja. Vesiruttolajit muuttavat vesistöjen ravinnekiertoa ja vaikuttavat myös veden laatuun. Massakasvustot haittaavat veneilyä, kalastusta ja muuta virkistyskäyttöä.

Torjunta

Kiehkuravesiruton leviämistä voidaan estää pitämällä pyydykset, veneet ja kalastusvälineet puhtaina. Sen torjuntaan voidaan käyttää samoja keinoja kuten kanadanvesirutonkin: kerääviä harvestereita ja nuottausta.

Mitä minä voin tehdä

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Kiehkuravesiruton tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Kiehkuravesiruttoa ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit koristelammestasi ja akvaariostasi, ja huolehdi ettei laji leviä veden tai maa-aineksen mukana. Omassa koristelammessa ja akvaariossa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää kiehkuravesiruton sekä sen siementen ja muiden lisääntymiskykyisten kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Lisätiedot

Kuvauksen laatijat

MMM 2019