Kutsumattomien vieraiden häädössä ennakointi on tärkeää
Kesän lämmöstä ja valosta nauttivat myös haitalliset vieraslajit pihoilla, pientareilla ja vesistöissä. Tutkimus auttaa torjumaan tunkeilijoita.
EU on listannut lähes 70 haitallista vieraslajia, ja Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa on noin 25 lajiat tai lajiryhmää lisää. Niiden maahantuonti, kasvattaminen ja myynti on lailla kielletty.
Haitallinen vieraslaji on ihmisen toiminnan seurauksena uudelle alueelle levinnyt eliö, jonka yleistyminen uhkaa alueen alkuperäistä lajistoa. Joukossa on kasveja, eläimiä ja mikrobeja.
Läheskään kaikkia EU:n vieraslajiluettelon lajeja ei ole vielä tavattu Suomessa. Erikoistutkija Erja Huusela Luonnonvarakeskuksesta (Luke) korostaa ennakoinnin tärkeyttä.
”Osa haitallisista vieraslajeista on vasta tulossa, ja niihin on syytä varautua. Haastavaksi työn tekee se, että lajien leviämisreitit voivat olla yllättäviä. Lisäksi vieraslajit voivat piilotella ja muodostaa pysyvän kannan ennen kuin niitä edes huomataan”, hän sanoo.
Lukessa tutkitaan monien vieraslajien leviämistä Suomen oloissa. Huusela ei halua laittaa lajeja järjestykseen niiden haitallisuuden mukaan.
”Koko pakka on aika iso, sitä on vaikea priorisoida”, hän toteaa.
Eniten tutkijoilta kysytään neuvoja jättiputkien, jättipalsamin, kurtturuusun ja komealupiinin torjunnasta. Eläimistä levinneimpiä ovat supikoira, minkki ja espanjansiruetana. Vesistöissä elävien vieraslajien torjunnassa on omat haasteensa.
Luke on ollut mukana valmistelemassa haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmia, joissa ohjeistetaan niiden torjuntaa.
”Toimenpiteet riippuvat siitä, missä vaiheessa vieraslajin leviäminen on: estetäänkö saapumista maahan vai esimerkiksi puutarhakasvien leviämistä luontoon. Jos laji on jo levinnyt laajalle, se pyritään torjumaan ensisijaisesti monimuotoisuuden kannalta tärkeiltä alueilta”, Huusela kuvailee.
Monet kansalaisjärjestöt ovat ottaneet kopin vieraslajien torjunnasta, mutta myös kunnissa työtä tehdään asian eteen.
Turussa vieraslajikasvien aktiivinen torjunta keskittyy jättiputkiin, jättipalsamiin ja kurtturuusuun. Toki muitakin vieraskasveja torjutaan, kun niitä tavataan. Vieraslajieläimistä poistetaan eniten espanjansiruetanaa. Lisäksi on hävitetty supikoiraa ja minkkiä.
Vastaava rakennuttaja Anu Nuora Turun kaupungilta kertoo, että parin viime vuoden aikana etenkin kurtturuusu on työllistänyt kaupungin viherväkeä.
”Puistojen kurtturuusuistutuksista viimeiset poistetaan tänä keväänä, ja muualla olevat ruusut hävitetään sitä mukaa, kun kasvustoja tulee ilmi. Lisäksi olemme mukana Luken hankkeessa, jossa kokeillaan kurtturuusun biologista torjuntaa.”
Jättiputkia torjutaan koko kaupungin alueella, kun taas muita haitallisia vieraslajeja torjutaan lähinnä luonnonsuojelualeilla sekä muilla luonnoltaan monimuotoisilla alueilla.
”Kaupunkilaiset suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti vieraslajityöhön ja ilmoittavat havainnoistaan”, Nuora toteaa.
Hänen mukaansa työn suurin haaste on käsiparien rajallisuus: työntekijöitä ei ole määräänsä enempää. Myös lajien tunnistus ja hankalakulkuinen maasto tuovat lisähaastetta torjuntaan.
Vieraslajikasvit aiheuttavat päänvaivaa kitkemisen jälkeenkin, sillä elinvoimaiset tihulaiset leviävät kasvijätteen mukana kulkevista juurenpätkistä tai siemenistä. Luke julkaisi alkuvuodesta toimintamalliehdotuksen vieraslajijätteiden hallintaan.
”Perusasia on poistaa siemenlevintäiset vieraslajikasvit ennen kuin ne siementävät, jolloin jäte on normaalia puutarhajätettä”, Huusela neuvoo.
”Siemeniä sisältävää vieraskasvijätettä tai kasvullisesti leviävien vieraskasvilajien, kuten japanintattaren juurakoita tai juuren palasia, ei kuitenkaan saa laittaa kompostiin, vaan ne pitää laittaa polttojätteeseen.”
Haitallisten vieraslajien torjunnasta löytyy kattavasti tietoa vieraslajit.fi-sivustolta.
Tänä kesänä sosiaalisessa mediassa pyörii myös #KutsumatonVieras-kampanja ja #soolotalkoot-tapahtuma, jotka kannustavat mukaan torjuntatalkoisiin.
Kurtturuusun tunnistus
- Tiheäpiikkiset varret ja oksat, lehden pinta kurttuinen.
- Kukissa tavallisesti 5 terälehteä, joiden väri vaihtelee aniliininpunaisesta valkoiseen.
- Tuottaa runsaasti kiulukoita, jotka maistuvat linnuille.
- Helppoutensa vuoksi on ollut suosittu istutuksissa. Viihtyy jopa maantiesuolatuilla paikoilla.
- Leviää uusille alueille lintujen mukana tai vesistöjä pitkin, kiulukat kelluvat hyvin.
- Leviää myös juurenpalasista, mikä hankaloittaa sen hävittämistä.
- Muodostaa laajoja, piikikkäitä ja läpitunkemattomia kasvustoja karuilla kasvupaikoilla, kuten rannoilla tai saaristossa.
- Syrjäyttää tieltään rantojen alkuperäisen lajiston sekä virkistyskäyttäjät.
- Laajaa kasvustoa on erittäin hankala poistaa.
- Kotipihoilta hävittäminen on helpointa näivettämällä eli kasvista poistetaan kaikki vihreät versot usean vuoden ajan.
- Leviämistä voi estää keräämällä kiulukat ja keittämällä niistä vaikka hilloa. Myös kukintoja voi hyödyntää kosmetiikassa tai keittiössä.
Teksti: Minna NurroJulkaisu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.5.2021Julkaisija: Luonnonvarakeskus
Katso myös
Venäjän puolella painitaan jättiputken kanssa
Lauri Urho, blogi: Vieraslajivirheistä on syytä oppia
Lisätietoa vieraslajeista
Erja Huusela, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, puh. +358 295 326 148, erja.huusela@luke.fi
Anna Nuora, vastaava rakennuttaja, Turun kaupunkiympäristötoimiala, anu.nuora@turku.fi