Soolotalkoillen luonnon monimuotoisuuden puolesta

Valtakunnalliset vieraslajitalkoot

Voit osallistua soolotalkoot-kampanjaan omassa pihapiirissäsi, puutarhapalstallasi tai yhteistyökaupunkien osoittamassa talkookohteessa yksin, pienessä porukassa tai yhdistyksesi kanssa.

Yksityishenkilöt & porukat:

Lataa iNaturalist ja liity Vieraslajien torjunta Suomessa -projektiin (ohjevideo).

iNaturalist on maailman suurin luontoharrastajien virtuaalinen yhteisö, joka kerää tietoa maailman eliöistä ja niiden levinneisyydestä. Soolotalkoot-kampanjassa iNaturalistilla kerätään havaintoja ja torjuntatietoa vieraslajeista.

Voit liittyä iNaturalist-yhteisöön luomalla tunnuksen ja lataamalla sovelluksen puhelimen sovelluskaupasta. Saatavilla ovat sekä Android- että iOS -versiot. Yhteisöstä löytyy kaksi Suomen vieraslajeihin liittyvää projektia, joihin kaikki ovat tervetulleita liittymään: Suomen vieraslajit ja Vieraslajien torjunta Suomessa.

Osallistu – torju ja havainnoi

Ilmoita torjunnasta iNaturalist-projektissa Vieraslajien torjunta Suomessa. Projekti kerää tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Ohje iNaturalist käyttöön puhelimella.

Ilmoita vieraslajihavainnoista iNaturalist-sovelluksella, jolla voit halutessasi liittyä myös Suomen vieraslajit -havainnointiprojektiin.

Vieraslajihavaintoja voi ilmoittaa myös Vieraslajit.fi-verkkosivun lomakkeilla.

Haasta ja keskustele

Voit haastaa ystäväsi tai kollegasi mukaan talkoisiin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä #soolotalkoot.

Vieraslajikasvien torjunta ja hävittäminen vie vuosia, sillä maaperän siemenvarastosta tai juurakoista nousee alkuja tai versoja vuosienkin jälkeen.

Vieraslajiesiintymiä voi myös ilmoittaa Crowdsorsa-sovellukseen useassa kunnassa kesästä 2023 alkaen. Käyttäjä saa vastalahjaksi pienen rahapalkkion sovelluksessa sijaitsevaan lompakkoon. Seuraa oman kuntasi vieraslajitiedotusta! Lisätietoa pelillisestä vieraslajien ilmoittamisesta..

Kunnat ja yhdistykset

Soolotalkoot-tapahtumassa mukana olevat kunnat osoittavat erikseen ne alueet, joilla soolotalkoilu eli esiintymien hävittäminen ja leviämisen rajoittaminen on sallittua ilman erillistä lupaa. Voit osallistua talkoisiin luvan saatuasi myös muualla ja aina myös omassa pihassasi.

Tutustukaa Soolotalkoot-ohjeisiin kuntainfosivulla

Kannustamme kaiken kokoisia yhdistyksiä ja järjestöjä toteuttamaan omia soolotalkoita. Kampanjan viestintämateriaaleja ja ohjeita voi vapaasti hyödyntää oman viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin perustat vapaaehtoisena Soolotalkoot –vieraslajitorjuntakohteen: 

1. Valitse torjuttava haitallinen vieraslaji (esim. jättipalsami, komealupiini tai kurtturuusu, muutkin käyvät hyvin).
2. Valitse yksi tai useampi torjuttava vieraslajikohde, muista pyytää maanomistajan lupa torjuntaan. Apua kohteen valintaan: näin löydän tietoa alueeltani ilmoitetuista vieraslajihavainnoista (ohje).
3. Haluatko, että muutkin huomaavat perustamasi Soolotalkoot -kohteen ja osallistuvat torjuntaan? Voit asettaa kohteelle helposti näkyvälle paikalle Soolotalkoot-kyltin.
4. Tee haitallisten vieraslajien torjuntaa omilla tai mahdollisesti kuntasi osoittamilla Soolotalkoot-kohteillasi, ilmoita tekemistäsi havainnoista ja torjuntatyöstä iNaturalistissa ja nauti kesästä!

Varmista turvallisuus

Varmista aina torjuntakohteella työskentelyn turvallisuus. Käytä tarvittavaa suojavaatetusta ja sopivia työkaluja.

Moottori- ja rautateiden alueella liikkuminen on turvallisuussyistä kokonaan kielletty. Ilmoita näillä alueilla havaittu merkittävä vieraslajiesiintymä Vieraslajit.fi tai liikenteen asiakaspalveluun.  

Emme vakuuta osallistujia, vaan jokainen huolehtii omasta vakuutusturvastaan itsenäisesti. Soolotalkoilijat tekevät näin ollen itse valitsemillaan kohteilla vieraslajien torjuntaa omalla vastuullaan. Jos osallistut kunnan tai järjestön järjestämään Soolotalkoot-tapahtumaan, voit halutessasi kysyä vakuutuksesta, esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on vakuuttanut talkootapahtumien osallistujat tapaturmien varalta tapahtuman ajaksi.

Torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa

Kasvien kitkeminen ja maan kaivaminen vaatii aina maanomistajan tai haltijan luvan. Tämä koskee myös yleisiä alueita kuten kunnalle kuuluvia ulkoilualueita, puistoja ja uimarantoja. Kasveja voi jokamiehenoikeuden perusteella kerätä, mutta kaivaminen, kitkeminen ja haitallisten vieraslajikasvien esiintymien hävittäminen muualta kuin omalta maalta ei ole sallittua ilman lupaa.

Vieraslajijäte

Pihan vieraslajeja sisältävä kasvijäte tai maa-aines tulee ensisijaisesti käsitellä omalla tontilla. Tarkempia ohjeita vieraslajikasveja sisältävän jätteen käsittelystä ja hävittämisestä saa oman kunnan jäteasemilta.  

Kitkentätalkoot kannattaa toteuttaa 2 – 3 kertaa kasvukauden aikana. Torjunta on toistettava tulevina vuosina. Jos siemeniä ei ehdi muodostua, katoaa jättipalsami paikalta muutamassa vuodessa. Virtavesien varsilla torjuntatoimet kannattaa aloittaa yläjuoksulta.

Kukintojen kerääminen maljakkoon on hyvä tapa torjua komealupiinia kaupunkialueella. Jokamiehen oikeus sallii rauhoittamattomien kukkien poimimisen ulkoilualueilla.

Soolotalkoiden vieraslajit ja torjuntaohjeet

• Jättipalsami, Jättipalsamin ja lupiinin Soolotalkoot-kylttipohjat (FI/SE)
• Komealupiini 
• Kurtturuusu, Kurttuusun Soolotalkoot -kylttipohja (FI/SE)

Järjestäjät

Soolotalkoot tapahtuma sai alkunsa 2021, kun koronapandemian aikana Suomen Luonnonsuojeluliiton, Luken ja Syken ViekasLife- ja DIAS-vieraslajihankkeet päättivät toteuttaa yhdessä ajankohtaan sopivan talkootapahtuman. Hyvien kokemusten vuoksi tapahtumaa jatkettiin seuraavina vuosina 2022 ja 2023, ja monissa kunnissa tapahtumaa jatketaan myös tulevaisuudessa.

VieKas (Finvasive) LIFE oli Suomen Luonnonsuojeluliiton koordinoima hanke, johon osallistuivat myös Martat, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus sekä Riihimäen ja Jyväskylän kaupungit. LIFE on Euroopan Unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.

DIAS oli Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Petroskoissa sijaitsevan Karelian Research Centre RAS -tutkimuslaitoksen Karelia CBC -ohjelman kautta myönnetty yhteishanke, jota rahoittavat Euroopan unioni, Suomi ja Venäjä.