EU:ssa tai kansallisesti haitalliseksi säädetyn vieraslajikasvin kasvattaminen on kielletty (vieraslajilaki 11 §). Vieraslajilaissa ei ole erikseen määritelty, mitä haitallisen vieraslajin kasvattamisella tarkoitetaan. Vieraslajikasveille on ominaista, että ne leviävät ympäristössä luonnostaan voimakkaasti ilman kylvämistä tai istuttamista. Jos kiinteistöllä kasvaa ympäristöstä levinnyt esiintymä, voidaanko siihen soveltaa kasvatuskieltoa?
Kun haitallista vieraslajikasvia kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa, on maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan perusteltua rinnastaa lajin esiintyminen kiinteistöllä lajin kasvattamiseen. Haitallisen vieraslajikasvin esiintymä ei tällöin käytännössä eroa kiinteistöllä esiintyvien muiden lajien esiintymistä. Näin tulisi katsoa siitä riippumatta, miten vieraslajikasvi on alkujaan levinnyt kiinteistölle ja onko kyse lajin aktiivisesta hoidosta vai pelkästään sen passiivisesta sietämisestä.
Koska EU:ssa tai kansallisesti haitalliseksi säädetyn vieraslajikasvin kasvattaminen on kiellettyä, kiinteistön omistajan tai haltijan on hävitettävä haitallisen vieraslajin esiintymä alueeltaan. Vieraslajilain mukaan voi kuitenkin olla riittävää, että hävittämisen sijaan lajin leviäminen estetään tehokkaasti.
Hävittämisvelvoite voi siis koskea myös naapurikiinteistöltä tai muualta ympäristöstä levinneitä esiintymiä, vaikka niitä ei aktiivisesti kasvatettaisi. Esimerkiksi naapurustossa olisikin syytä ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja yhteistyössä, jotta lajin uudelleen leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä.
Kunta vastaa yleisten alueiden omistajana, ettei haitallisten vieraslajikasvien anneta lisääntyä kunnalle kuuluvilla alueilla. Etenkin säännöllisessä hoidossa olevilla kunnan alueilla kuten katujen viheralueilla, puistoissa ja uimarannoilla haitallisen vieraslajikasvin esiintymät on vieraslajilain näkökulmasta perusteltua yleensä rinnastaa lajin kasvattamiseen.
Tienpitäjä vastaa tiehen kuuluvien alueiden hoidosta ja kunnossapidosta. Näiden alueiden pinta-ala on erittäin suuri, ja kunnossapidon tarve ja sisältö vaihtelevat samoillakin tieosuuksilla merkittävästi. Tämä on otettava huomioon arvioitaessa sitä, onko haitallisen vieraslajikasvin esiintymä tiehen kuuluvalla alueella perusteltua rinnastaa kasvattamiseen.
Jos kasvatuskielto säädetään lajille, joka on laajalle levinnyt ä ja yleisesti kasvatettava, varataan kiinteistönomistajille siirtymäaika kiellon noudattamiseksi. Siirtymäajan aikana kiinteistönomistaja on velvoitettu aloittamaan kiinteistöllään sijaitsevan esiintymän torjunta, ja jatkamaan sitä tarvittaessa siirtymäajan päätyttyä kunnes esiintymä on saatu kokonaan torjuttua. Siirtymäaika on tarpeen myös ELY-keskukselle valvovana viranomaisena, jotta toimeenpanoon voidaan valmistautua.