Valkopajuangervo

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)

Valkopajuangervo ja sen muodot vitipajuangervo (Spiraea alba var. alba) ja kaljupajuangervo (Spiraea alba var. latifolia) on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Valkopajuangervolla on kahden (2) vuoden siirtymäaika, ja sitä koskevat säädökset astuvat voimaan 15.8.2025.

Valkopajuangervo on pajuangervoryhmään (Spiraea salicifolia -ryhmä) lukeutuva pensas. Pajuangervot ovat suosittuja puutarhakasveja eri puolilla maailmaa. Valkopajuangervoa käytetään erityisesti aidanne- ja ryhmäpensaana sen voimakaskasvuisuuden vuoksi. Kasvupaikan suhteen laji on vaatimaton ja viihtyy niin auringossa kuin puolivarjossa. Rehevimmät valkopajuangervokasvustot kasvavat ravinteikkaassa ja kosteassa maassa. Valkopajuangervo sietää myös tulvimista ja pärjää siten esimerkiksi tulvaniityillä ja jokivarsissa. Laji lisääntyy kasvullisesti hyvinkin nopeasti ja voi levitä uusille kasvupaikoille puutarhajätteen tai veden mukana.   

Valkopajuangervo on jopa 150 cm korkeaksi kasvava, pystyhaarainen, tuuhea pensas. Pitkulaiset, kapeat, tummanvihreät lehdet muistuttavat pajun lehtiä. Lehdet ovat sahalaiset - toissahalaitaiset, suippotyviset ja -kärkiset, alta kaljut tai harvakarvaiset. Lehtilapa on pitkulainen, sahalaitainen, suippotyvinen ja alta kalju tai harvakarvainen. Valkopajuangervo kukkii heinä-elokuussa. Sen kukinto on tavallisesti leveyttään pidempi kertohuiskilo. Huiskilokukinnot ovat n. 5-30 pitkät, hoikat ja kartiomaiset, yläosastaan tiheät ja alaosastaan tavallisesti harsummat Kukinnon tyvihaarat ovat tavallisesti tukilehteään pitempiä. Nimensä mukaisesti sen kukat ovat valkoiset, kun muilla pajuangervoryhmän lajeilla kukkien väri on useimmiten tummanpunainen, punertava tai vaaleanpunainen.  

Valkopajuangervo on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista, missä sitä kasvaa aina Meksikonlahdelta Kanadaan asti. Lajia on tuotu Eurooppaan puutarhakasviksi, ja puutarhoista laji on levinnyt luontoon. Esimerkiksi Belgiassa laji on vakiintunut vieraslaji, joka on ns. mustalla listalla sen aiheuttaman merkittävän ekologisen haitan vuoksi. 

Suomessa valkopajuangervoa on viljelty jo pitkään. Puutarhakasvina laji on talvenkestävä ja pärjää Pohjois-Suomea myöten. Laji ei ole vielä levinnyt laajalti ympäristöön. Yksittäisiä havaintoja luontoon karanneista valkopajuangervoista on monin paikoin pääkaupunkiseudulla, Varsinais- ja Kaakkois-Suomessa sekä pitkin Pohjanmaata. Havaintoja on myös Oulusta ja Joensuun seudulta. 

Valkopajuangervo lisääntyy ja leviää tehokkaasti kasvullisesti maavarsien ja juurtenpalojen avulla. Suotuisalla kasvupaikalla valkopajuangervo muodostaa laajoja, tiiviitä kasvustoja ja vie elintilaa alkuperäiseltä kasvilajistolta. Lisäksi se voi estää alkuperäisten puulajien leviämistä ja kasvua, ja siten rajoittaa metsän luonnollista uudistumista. Valkopajuangervo voi valloittaa alkuperäisiä elinympäristöjä, kuten tulvaniittyjä, luhtia ja kosteita niittyjä. Esimerkiksi Espoossa Glimsinjoen rannalla laji on valloittanut luonnonsuojelualuetta. 

Valkopajuangervoon tehoaa mekaaninen torjunta leikkaamalla, näivettämällä ja/tai juurakoita poistamalla. Kasvuston toistuva alasleikkaaminen heikentää kasvin elinvoimaa ja toimii parhaiten laajoihin kasvustoihin. Yksittäisten, pienten versojen kitkeminen juurinen maasta voi olla mahdollista, mutta jo vakiintuneeseen kasvustoon tarvitaan järeämpiä työkaluja, kuten esimerkiksi raivaussahaa. 

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty kahden vuoden siirtymäajalla.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Valkopajuangervon tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Valkopajuangervoa ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää valkopajuangervon sekä sen siementen ja kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Englanniksi:

Belgian Biodiversity Platform. Invasive Species in Belgium. Spirea alba. https://ias.biodiversity.be/species/show/141