Uudenguineanlattana

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Uudenguineanlattana on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Uudenguineanlattana (Platydemus manokwari) on nimensä mukaisesti Uuden-Guinean saarelta Tyyneltämereltä kotoisin oleva maalla elävä lattanoihin kuuluva laakamato. Se on levinnyt tahattomasti ruukkukasvien ja juuripaakkujen siirtelyn mukana uusille alueille, minkä lisäksi sitä on käytetty biologisessa torjunnassa. Uudenguineanlattana viihtyy useissa erilaisissa ympäristöissä ja on opportunistinen peto, uhaten alkuperäisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle levitessään alkuperäislajistoa, etenkin saaliinaan käyttämiänsä kotiloita.

Uudenguineanlattana on suhteellisen suurikokoinen 4–6,5 cm pitkä litteä laakamato, jolla on suippeneva pää. Selkäpuoli on väriltään tummanruskea ja siinä erottuu vaalearuskea tai harmaa keskijuova sekä ohuet vaaleanruskeat reunajuovat. Vatsapuoli on väritykseltään vaaleanharmaa. Laji voi muistuttaa ulkonäöltään EU:n vieraslajiluetteloon kuuluvaa argentiinanlattanaa (Obaba nungara). Euroopassa ei vastaavia suurikokoisia maalattanoita tavata alkuperäisenä.

Uudenguineanlattana on nimensä mukaisesti kotoisin Uuden-Guinean saarelta Tyyneltämereltä. Laji on nykyisin vakiintunut monille Tyynenmeren saarille (mm. Australia, Thaimaa, Japani, Filippiinit, Hawaiji) sekä Malediiveille ja Karibialle. Se on levinnyt tahattomasti ruukkukasvien ja juuripaakkujen mukana uusille alueille ja kasvitieteellisiin puutarhoihin. Sitä on myös käytetty biologisessa torjunnassa. Uudenguineanlattanaa on havaittu Euroopassa vain kasvitieteellisessä puutarhassa Ranskassa, mutta ei luonnossa. Laji viihtyy useissa erilaisissa ympäristöissä ja arvioiden mukaan sen olisi mahdollista vakiintua Etelä-Eurooppaan Atlantin ja Välimeren rannikolle. Laji ei todennäköisesti selviä Suomen luonnossa.

Laji käyttää ravintonaan tehokkaasti nilviäisiä (kotiloita ja etanoita), ja sitä onkin käytetty myös biologisena torjuntaeliönä. Vähentäessään nilviäisten määrää uudenguineanlattana voi uhata alkueräislajistoa. Tyynenmeren saarilla lajin vaikutus alkuperäisiin kotilolajeihin on ollut tuhoisa ja johtanut joissain tapauksissa jopa niiden sukupuuttoon. Laji saattaa vaikuttaa hajoamisprosessiin ja ravinteiden kiertoon sekä ylempänä ravintoketjussa oleviin lajeihin ja sitä kautta koko ekosysteemin toimintaan.  

Vältä eksoottisten kasvien tuontia. Kasvintarkastus ja maahantuotujen taimien ja eksoottisten kasvien tarkkailu on avainasemassa lajin leviämisen ehkäisemisessä. Jos lajin yksilöitä havaitaan Suomessa, niistä pyydetään ilmoittamaan välittömästi vieraslajit.fi-havaintolomakkeen kautta valokuvien kera. Mahdollisten havaintojen varmistuttua on syytä tehdä nopeasti torjuntatoimia ja estää lajin edelleen leviäminen. Yksittäiset lattanat voi kerätä ja tappaa vieraslajietanoiden ja rapujen tapaan pudottamalla ne yksitellen kiehuvaan veteen tai laittamalla ne erilliseen astiaan ja kaatamalla kiehuvaa vettä päälle. Vaihtoehtoisesti yksilöt voi laittaa pakasteeseen vähintään yhden vuorokauden ajaksi.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää uudenguineanlattanan leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen tai kasvien mukana.

Mahdollisista havainnoista pyydetään ilmoittamaan viipymättä vieraslajit.fi -sivuston kautta kuvan kera ja löydetyt yksilöt tulee hävittää.

Murchie, A.K. & Beckmann, B. 2022. Risk assessment template developed under the "Study on Invasive Alien Species – Development of risk assessments to tackle priority species and enhance prevention" Contract No 07.0202/2019/812602/ETU/ENV.D.2  Platydemus manokwari de Beauchamp, 1963