Viitapihlaja-angervo

Kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji (Kansallinen vieraslajiluettelo)

Viitapihlaja-angervo ja sen eri muodot on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Viitapihlaja-angervolla on kahden (2) vuoden siirtymäaika, ja sitä koskevat säädökset astuvat voimaan 15.8.2025.

Viitapihlaja-angervo on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon lukeutuva pystykasvuinen, rehevä pensas, joka muodostaa laajoja kasvustoja. Kasvi leviää tehokkaasti maavarsien avulla ja sen juuret ulottuvat syvälle maahan. Vaikka viitapihlaja-angervo lisääntyy ensisijaisesti kasvullisesti, tuottavat jotkin lajikkeet myös siemeniä, mikä tehostaa lajin leviämispotentiaalia. 

Viitapihlaja-angervo on 1-2 metriä korkeaksi kasvava, laajoja kasvustoja muodostava pystyhaarainen pensas. Sen lehdet puhkeavat aikaisin keväällä. Sirolehdykkäiset, suurikokoiset lehdet muistuttavat pihlajan lehtiä. Lehdissä on 6-15 paria lehdyköitä ja lehtilapa on päättöparinen. Keskikesällä, heinä-elokuussa, viitapihlaja-angervo kukkii valkoisin huiskilokukinnoin. Kukinto voi olla mitaltaan jopa 30 cm pituinen. 

Viitapihlaja-angervo on lähtöisin Siperian keskiosista Japaniin ja Kamtsatkan niemimaalle ulottuvalta alueelta, jossa se kasvaa jokirannoilla ja korvissa. Se on tuotu Eurooppaan koristepensaaksi, mutta se on sittemmin onnistunut karkaamaan viljelyksestä. Viitapihlaja-angervo on osoittautunut haitalliseksi useissa maissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Liettuassa. Suomessa viitapihlaja-angervo menestyy Lappia myöten. Se on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta rehevillä paikoilla se kasvaa ja leviää nopeammin. Karkulaisena sitä esiintyy muun muassa tienvarsilla, joutomailla ja metsänreunoissa. Sen on havaittu levinneen myös suojelualueille. 

Viitapihlaja-angervo leviää kasvupaikallaan maavarsiensa avulla, joten paikalliset kasvustot ovat peittäviä ja voimakkaasti leviäviä. Lisäksi puutarhajätteen maavarrenkappaleista saattaa versota kasvusto joka paikalleen asetuttuaan on työläs ja vaikea hävitettävä. Peittävät, tiheät kasvustot varjostavat ja estävät muiden kasvien valonsaantia, vaikuttavat lajistokoostumukseen ja runsauteen sekä vähentävät monimuotoisuutta. 

Kotimaisessa tutkimuksessa on todettu eräiden ruusukasvien heimoon kuuluvilla vierasperäisillä pensailla (isotuomipihlaja, kurtturuusu ja viitapihlaja-angervo) olevan selvä vaikutus niiden alla olevaan kasvillisuuteen: kasvilajien määrä ja sammalpeite olivat vierasperäisten pensaiden alla selvästi alhaisempia kuin alkuperäisten. Toisaalta kariketta oli enemmän vierasperäisten pensaiden alla. Yksi mahdollinen selitys tälle on, että vierasperäisten pensaiden lehtien kemiallinen koostumus on sen verran poikkeava, että hajottajaeliöstömme ei ole niihin sopeutunut. Esimerkiksi juuri viitapihlaja-angervon lehdet ja kukat sisältävät suuria määriä myrkyllistä sinihappoa, joka osaltaan hidastaa lehtien hajoamista.  

Viitapihlaja-angervo on haastava hävitettävä. Laji kestää melko hyvin leikkaamista, mutta sen leviämistä voi hidastaa leikkaamalla kasvi vuosittain maata myöten alas. Kasvustojen hävittämiseksi leikkaaminen on hyvä toistaa 3-4 kertaa kasvukauden aikana useamman vuoden ajan. Hävittämisen tehostamiseksi juurakoita voi myös kaivaa pois. Lisäksi lajia voi torjua peittämällä alasleikattu kasvusto paksulla pressulla tai muulla katteella. Viitapihlaja-angervon leviäminen puutarhasta ja kotipihasta luontoon on tärkeää estää käyttämällä esimerkiksi juuriestemattoa ja/tai kitkemällä ja kaivamalla juurivesat pois aina kun niitä ilmaantuu. Lisäksi on huolehdittava puutarhajätteen huolellisesta käsittelystä, jotta kasvi ei pääse leviämään kasvijätteen tai maa-ainesten mukana.  

Koska laji on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty kahden vuoden siirtymäajalla.

Älä osta tai kasvata tätä haitallista vieraslajia. Viitapihlaja-angervon tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Viitapihlaja-angervoa ei saa luovuttaa eteenpäin. Hävitä vieraslajit puutarhastasi ja käsittele puutarhajäte niin, ettei itämiskykyisiä siemeniä tai kasvinosia voi säilyä. Huolehdi ettei laji leviä myöskään maa-aineksen mukana. Omassa puutarhassa kannattaa suosia kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää viitapihlaja-angervon sekä sen siementen ja kasvinosien leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen ja muiden kasvien mukana.

Suomeksi:

Hämet-Ahti, L. 2003: Koristekasveista rikkakasveiksi - havaintoja Helsingin Torpparinmäestä. Lutukka 19(1): 13-19.

Ryttäri, T., Väre, H.  2014.  Puuvartiset kasvit vieraslajeina. Sorbifolia 45 (4): 161-174.

Englanniksi: 

Kim, D.K. & Zee, O.P. 2000. A new cyanogenic glycoside from Sorbaria sorbifolia var. stepilla. Chem. Pharm. Bull. 48:1766-1767.

Vojtěch Lanta and Kai Norrdahl. 2018. Different Germination Success May Explain Lower Species Richness of Herbaceous Vegetation Below Non-Native Than Native Shrubs, Annales Botanici Fennici 55(1–3), 7-15. 

Lanta, V., Hyvönen, T. & Norrdahl, K. 2013. Non-native and native shrubs have differing impacts on species diversity and composition of associated plant communities. Plant Ecology DOI 10.1007/s11258-013-0272-0