Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia)

Viitapihlaja-angervo
(Sorbaria sorbifolia)

Lajin vakiintuneisuus: Vakiintunut

Kansallisen vieraslajistrategian laji (2012)

Ilmoita havainto

Kuva: Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Terhi Ryttäri, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Harry Helmisaari, Harry Helmisaari, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Harry Helmisaari, Harry Helmisaari, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Harry Helmisaari, Harry Helmisaari, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Harry Helmisaari, Harry Helmisaari, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Harry Helmisaari, Harry Helmisaari, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Harry Helmisaari, Harry Helmisaari, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Harry Helmisaari, Harry Helmisaari, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Harry Helmisaari, Harry Helmisaari, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0
Kuva: Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0

Havainnot

Ilmoita havainto

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Kasvit (Plantae)
        • Kasvit ja sammalet (Streptophyta)
          • Putkilokasvit (Tracheophyta)
            • Koppisiemeniset (Magnoliopsida)
              • Rosales
                • Ruusukasvit (Rosaceae)
                  • Pihlaja-angervot (Sorbaria)
Kuva: Harry Helmisaari, Harry Helmisaari, SYKE, CC-BY-NC-4.0
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) - Harry Helmisaari, Harry Helmisaari, SYKE, CC-BY-NC-4.0

Luonnehdinta

Viitapihlaja-angervo on pystykasvuinen, rehevä pensas, jonka sirolehdykkäiset lehdet muistuttavat pihlajan lehtiä. Lehdet puhkeavat keväällä aikaisin. Keskikesällä se kukkii valkoisin huiskilokukinnoin. Kasvi leviää maarönsyjen avulla ja sen juuret ulottuvat syvälle maahan.

Suomessa on aiemmin viljelty kantaa, joka on tuottanut hyvin huonosti siementä ja lisääntynyt ainoastaan kasvullisesti. Nykyisin kaupan on myös kantoja, jotka tuottavat siementä ja joiden leviämispotentiaali on huomattavasti suurempi.

Alkuperä ja levinneisyys

Viitapihlaja-angervo on lähtöisin Siperian keskiosista Japaniin ja Kamtsatkan niemimaalle ulottuvalta alueelta, jossa se kasvaa jokirannoilla ja korvissa. Se on tuotu Eurooppaan koristepensaaksi.

Suomessa pihlaja-angervo menestyy Lappia myöten. Se on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta rehevillä paikoilla se kasvaa ja leviää nopeammin.

Viitapihlaja-angervo on luokiteltu haitalliseksi myös Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Haitat

Viitapihlaja-angervo leviää kasvupaikallaan maavarsiensa avulla, joten paikalliset kasvustot ovat peittäviä ja voimakkaasti leviäviä. Tunkioon tai ojaan heitetyistä maavarrenkappaleista saattaa versota tiheikkö, joka paikalleen asetuttuaan on työläs ja vaikea hävitettävä.

Kotimaisessa tutkimuksessa on todettu eräiden ruusukasvien heimoon kuuluvilla vierasperäisillä pensailla (isotuomipihlaja, kurtturuusu ja viitapihlaja-angervo) olevan selvä vaikutus niiden alla olevaan kasvillisuuteen: kasvilajien määrä ja sammalpeite olivat vierasperäisten pensaiden alla selvästi alhaisempia kuin alkuperäisten. Toisaalta kariketta oli enemmän vierasperäisten pensaiden alla. Yksi mahdollinen selitys tälle on, että vierasperäisten pensaiden lehtien kemiallinen koostumus on sen verran poikkeava, että hajottajaeliöstömme ei ole niihin sopeutunut. Esimerkiksi juuri viitapihlaja-anervon lehdet ja kukat sisältävät suuria määriä myrkyllistä sinihappoa.

Mitä minä voin tehdä

Puutarhakasvatuksessa lajin leviämistä voi rajoittaa esim. juurimaton avulla. Siemeniä tuottavien pensaiden viljelyä kannattaa välttää.

Lisätiedot

Hämet-Ahti, L. 2003: Koristekasveista rikkakasveiksi - havaintoja Helsingin Torpparinmäestä. Lutukka 19(1): 13-19.

Kim, D.K. & Zee, O.P. 2000. A new cyanogenic glycoside from Sorbaria sorbifolia var. stepilla. Chem. Pharm. Bull. 48:1766-1767.

Lanta, V., Hyvönen, T. & Norrdahl, K. 2013. Non-native and native shrubs have differing impacts on species diversity and composition of associated plant communities. Plant Ecology DOI 10.1007/s11258-013-0272-0

Ryttäri, T., Väre, H.  2014.  Puuvartiset kasvit vieraslajeina = Abstract: The invasive woody species in Finland. Sorbifolia 45 (4): 161-174.

Kuvauksen laatijat

Ryttäri, T. SYKE