Turku antaa jättiputkille kyytiä

Kansallisessa vieraslajistrategiassa tavoitteeksi asetettiin jättiputken hävittäminen kokonaan v. 2025 mennessä. Onko se edes realistista? Turun esimerkki näyttää, että torjuntatyössä sitkeys palkitaan. Vaikka resursseja on ollut käytössä niukasti, on vieraslajien torjuntaan panostettu Turussa tosissaan.

Jättiputkia torjuttiin viime kesänä seitsemättä vuotta peräkkäin. Torjuntatyötä tehtiin aluksi ELY- keskuksen vetämissä EU-hankkeissa. Hankkeiden päätyttyä Turku on jatkanut torjuntaa, vaikka rahoitus onkin ollut kiven takana. ELY-keskuksesta saatu erillisraha on ollut torjunnan jatkamiseksi välttämätöntä.

 

Kesällä 2009 torjuntatiimin listalla oli vajaa 40 kohdetta. Uusia esiintymiä tuli tietoon vuosittain, ja vielä vuonna 2012 löytyi laajoja uusia esiintymiä. Torjuntatyötä ja kohteiden seurantaa jatkettiin kuitenkin järjestelmällisesti niin vanhoissa kuin uusissakin kohteissa. Sinnikäs torjuntatyö on tuonut Turun jättiputkitilanteen käännekohtaan, jossa useita kohteita voidaan jättää vuosittain pois seurannasta. Kesällä 2015 seuratuista 70 esiintymästä 20:ssä jättiputkea ei ole havaittu pariin vuoteen enää lainkaan.

Tilanne näyttää vuosi vuodelta paremmalta. Suuressa osassa kohteita torjunnasta selvitään kitkemällä. Vain uudet, laajemmat esiintymät joudutaan torjumaan kemiallisesti. Niin kasviyksilöiden määrä kuin kohteiden laajuus ovat selvästi pienentyneet ja erityisen ilahduttavaa on, että jättiputki on   antautumassa torjujille myös jokivarren vaikeasti käsiteltävillä paikoilla.

Mitä tästä opimme?

  • Jättiputkitorjuntaan kannattaa sijoittaa
  • Torjuntatyö kannattaa aloittaa jo toukokuun alussa, mikä pienentää oleellisesti loppukesän töitä ja vähentää kasvijätteen määrää.
  • Lisäkäsiä maastotöihin saattaa saada avuksi alan harjoittelijoista, työllistetyistä jne.
  • Jatkuva seuranta varmistaa lopputuloksen – sinnikkyys palkitaan.
Kuva: