Vieraslajit-sivuston lajikuvauksia lisätty uusien lajihavaintojen myötä

Kuva argentiinanlattanasta valkoisella taustalla.
Argentiinanlattana (Obama nungara) kasvaa 5-8 senttimetriä pitkäksi. Kuva: Jonas Ruth

Sivustollemme on lisätty neljä uutta lajikuvausta eli lajikorttia. Jalavahankapistiäinen, sorjakatka, suistokatka sekä argentiinanlattana ovat saaneet lajikuvaukset. Kaikki lajit ovat vastikään päässeet leviämään Suomeen. Vesistön lajeja, kuten katkoja, on lähes mahdoton poistaa, kun ne ovat päässeet leviämään vesistöön. Argentiinanlattana sen sijaan on maaperän eliöitä syövä peto, joka leviää puutarhatuotteiden mukana. Ensimmäiset Suomeen vuonna 2025 saapuneet argentiinanlattanayksilöt saatiin hävitettyä.

Vieraslajit.fi-sivustolle on lisätty neljä uutta lajikorttia:

Jalavanhankapistiäinen

Sorjakatka

Suistokatka

Argentiinanlattana

Sorjakatkaa on havaittu 2020-luvulla, viimeksi vuonna 2024 yksittäisessä laskuojattomassa lammessa. Kuinka laji sinne päätyi ei ole tiedossa, mutta ihmisen avustusta se on väistämättä vaatinut. Suistokatkaa ja jalavanhankapistiäisiä havaittiin ensi kerran Suomessa vuonna 2024. Jalavanhankapistäinen elää nimensä mukaisesti jalavalla, jossa sen toukat syövät jalavan lehtiä. Ensihavainto tehtiin Espoossa. Torjunta on haastavaa, sillä jalavalla elää monia uhanalaisia lajeja. Jalavanhankapistiäisen torjunta ei saisi hävittää näitä lajeja. Ensimmäinen suistokatka tavattiin Vuosaaren satamasta vieraslajiseurannan näytteistä. Kaikista lajeista toivotaan havaintoja kuvan, ja jos mahdollista, myös näytteen kera.

Suistokatka (Melita nitida) on kotoisin Pohjois-Amerikan Atlantin puoleiselta rannikolta. Kuva: Katriina Könönen

Ensimmäiset argentiinanlattanat tavattiin Suomesta huhtikuussa 2025, kun puutarhaliikkeeseen saapui havukasveja Belgiasta. Tuotteista löydettiin argentiinanlattanoita ja työntekijöiden valveutuneisuuden sekä yrityksen aktiivisuuden ansiosta lajin ensisaapuminen saatiin torjuttua. Argentiinanlattana on kotoisin Etelä-Amerikasta ja saalistaa maaperän hajottajaeliöitä, kuten lieroja. Pahimmillaan se voi vaikuttaa haitallisesti ravinteiden kiertoon ja koko ekosysteemin toimintaan.

Argentiinanlattanoiden ei toistaiseksi uskota pystyvän muodostamaan Suomen luonnossa lisääntyviä kantoja. Ilmastonmuutos voi kuitenkin muuttaa tilannetta. Tärkein argentiinanlattanan leviämisreitti on ulkomailta tuotava kasvi- ja taimimateriaali sekä maa-aines. Puutarhatuotteita maahantuovat ja myyvät tahot ovat siis eturintamassa estämässä tämän uuden vieraslajin leviämistä Suomeen. Toisaalta myös yksityishenkilöiden on hyvä tarkkailla ostamiaan tuotteita. Havaittaessa tästäkin lajista tulisi viipymättä ilmoittaa osoitteessa vieraslajit.fi!