Kansallinen vieraslajilaki sekä asetus kansallisesti haitallisista vieraslajeista voimaan 1.1.2016

Kansallinen vieraslajilaki on tullut voimaan 1.1.2016. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön.  

Kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista on säädetty valtioneuvoston asetus, joka myös on tullut voimaan vuoden 2016 alusta alkaen. Tähän kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon on sisällytetty lajiryhminä nisäkkäistä petoeläimet ja lepakot sekä linnuista päiväpetolinnut, pöllölinnut ja varikset. Luetteloon kuuluu myös eräitä sammakkolajeja, joista tiedetään aiheutuneen viime vuosina vahinkoa erityisesti Varsinais-Suomen alueella.

EU:n luettelo haitallisista vieraslajeista hyväksyttiin joulukuun alussa 2015. Luettelon odotetaan tulevan voimaan tammikuun 2016 aikana. Luetteloon kuuluvien lajien maahantuonti, kasvattaminen, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

EU:n luettelon lisäksi voimme siis kansallisesti määritellä myös muita haitallisia vieraslajeja, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa. EU:n luettelon vieraslajeihin sovellettavia samoja kieltoja voidaan soveltaa meillä kansallisesti nimettyihin haittalajeihin, joista voi aiheutua vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai muuta vahinkoa luonnonvaraiselle eliöstölle tai vaaraa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle.

Kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon on sisällytetty lajiryhmiä sekä lajeja, jotka luontoon päästessään  voivat aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle saalistuksellaan, kilpailemalla samoista pesäpaikoista tai ravinnosta sekä levittämällä tauteja.

Maahantuonti- ja muita kieltoja ei sovelleta sellaisiin eläinyksilöihin, joita käytetään esimerkiksi eläintarhoissa tai turkiseläiminä. Kieltoja ei sovelleta myöskään kesyihin kissoihin tai koiriin eikä fretteihin.

Joitakin EU-luetteloon tai kansalliseen luetteloon kuuluvia lajeja pidetään tällä hetkellä seura- ja harrastuseläiminä. Eläimet, jotka on saatu ennen luetteloiden voimaantuloa, voidaan pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajien tulee kuitenkin estää eläinten lisääntyminen ja pääsy ympäristöön.

Kansallisessa luettelossa haitallisena vieraslajikasvina nimetään tässä vaiheessa ainoastaan kaukasianjättiputki. Muut Suomessa esiintyvät jättiputkilajit sisältyvät EU:n vieraslajiluetteloon.

Sekä EU:n vieraslajiluetteloa että kansallista luetteloa tarkistetaan ja täydennetään tarpeen mukaan.

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta:
1709/2015 Suomeksi På svenska

Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkittävistä haitallisista vieraslajeista:
1725/2015 Suomeksi På svenska
Asetuksen perustelumuistio

Muuta lisätietoa:
EU:n vieraslajiluettelo

Laki metsästyslain 42 ja 75 §:n muuttamisesta:
1711/2015 Suomeksi På svenska

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
EU:n vieraslajiluettelo: neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, puh. 0295 16 2259, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [johanna.niemivuo-lahti]
Vieraslajilaki: lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 0295 162 456, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [pekka.kemppainen]