Ansarilattana

EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji (EU:n vieraslajiluettelo)

Ansarilattana on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Ansarilattana (Bipalium kewense) on Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva maalla elävä lattanoihin kuuluva laakamato. Se on tiettävästi laajimmalle levinnyt maalla elävä lattana maailmassa ja on levinnyt pääasiassa eksoottisten kasvien siirtelyn mukana jo yli 70 maahan. Alkuperäisellä levinneisyysalueellaan ansarilattana suosii ylänkösademetsiä, mutta vieraslajina sitä on löydetty kasvihuoneista, puutarhoista, viljelyksiltä ja taimitarhoilta.

Ansarilattana on pitkä (jopa 45 cm) ja laiha laakamato, jolla on lajityypillinen leveä vasaranmuotoinen pää. Selkäpuoli on vaaleanokranvärinen ja siinä on viisi tummaa juovaa. Pään takapuolella erottuu tummempi kaulus. Laji eroaa ulkonäöltään Euroopassa maalla elävistä alkuperäisistä lattanoista.

Ansarilattana on kotoisin Pohjois-Vietnamin ja Etelä- Kambodžan alueelta Kaakkois-Aasiasta. Se on tiettävästi laajimmalle levinnyt maalla elävä lattana maailmassa ja on päässyt lähinnä eksoottisten kasvien siirtelyn mukana leviämään jo yli 70 maahan. Lajia esiintyy ulkona kaupunkipuutarhoissa Euroopassa Ranskassa, Italiassa, Portugalissa, Espanjassa ja Maltalla. Lisäksi sitä on tavattu kasvihuoneissa monissa Euroopan maissa. Lajista on tehty varmistettuja havaintoja myös Suomesta kasvihuoneista muutamia kertoja 1930- ja 1960-luvuilla.  Laji on hermafrodiitti. Suvuttomasti se lisääntyy jakamalla osan hännästään, jonka palasista kehittyy uusia yksilöitä. Laji pystyy selviämään pitkiä aikoja ilman ravintoa, mikä edesauttaa sen leviämistä paikasta toiseen taimimateriaalin mukana. Ilmastonmuutos voi lisätä lajin mahdollisuutta levitä pohjoisemmaksi.  

Ansarilattana on kosteassa maassa elävä peto, joka käyttää ravinnokseen pääosin lieroja. Pohjois-Amerikassa ansarilattana on tuholainen lieroja kasvattavissa viljelylaitoksissa. Laji voi vaikuttaa haitallisesti alkuperäisiin lierolajeihin. Tiedot lajin ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista haitoista ovat puutteelliset. Arvioiden mukaan lajia ei pidetä yhtä haitallisena kuin uudenseelanninlattanaa ja argentiinanlattanaa, jotka on myös säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi koko EU:n alueella.

Kasvintarkastus ja maahantuotujen taimien ja eksoottisten kasvien tarkkailu on avainasemassa lajin leviämisen ehkäisemisessä. Jos lajin yksilöitä havaitaan Suomessa, niistä pyydetään ilmoittamaan välittömästi vieraslajit.fi-havaintolomakkeen kautta valokuvien kera. Mahdollisten havaintojen varmistuttua on syytä tehdä nopeasti torjuntatoimia ja estää lajin edelleen leviäminen taimien mukana. Yksittäiset lattanat voi kerätä ja tappaa vieraslajietanoiden ja rapujen tapaan pudottamalla ne yksitellen kiehuvaan veteen tai laittamalla ne erilliseen astiaan ja kaatamalla kiehuvaa vettä päälle. Vaihtoehtoisesti yksilöt voi laittaa pakasteeseen vähintään yhden vuorokauden ajaksi.

Koska laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Ammattimaisella toimijalla on velvollisuus estää ansarilattanan leviäminen hallinnassaan olevan alueen ulkopuolelle esimerkiksi mullan, maa-aineksen tai kasvien mukana.

Mahdollisista havainnoista pyydetään ilmoittamaan viipymättä vieraslajit.fi -sivuston kautta kuvan kera ja löydetyt yksilöt tulee hävittää.

Winsor,L.,  Murchie, A.K., Justine, J-L., Beckmann, B. Risk assessment template developed under the "Study on Invasive Alien Species – Development of risk assessments to tackle priority species and enhance prevention" Contract No 07.0202/2020/834529/ETU/ENV.D.2  Bipalium kewense Moseley, 1878