Ajankohtaista

Terve askel luontoon -hankkeen talkoovetäjäkoulutukset 27.5. ja 2.6.

Allergia-, iho- ja astmaliiton ja WWF Suomen yhteishanke Terve askel luontoon järjestää keskiviikkona 27.5. ja tiistaina 2.6. talkoovetäjäkoulutuksen etäyhteyksillä.

Koulutuksessa opit Suomen haitallisimmista vieraskasvilajeista, niiden torjuntamenetelmistä ja ylipäätään talkoiden järjestämisestä. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osaat vetää omat talkoosi ja tiedät mitä teet jos tulee tenkkapoo. 

Koulutuksen sisältö:

  1. Vieraslajit ja torjuntamenetelmät
  2. Vieraslajiportaali, talkoovetäjän tehtävälista
  3. Ryhmän johtaminen ja motivointi, varusteet, talkookohteen valinta
  4. Vieraslajitoiminta Helsingissä

Vetäjinä WWF Suomen suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki, Terve askel luontoon -hankkeen koordinaattori Viivi Valkonen ja Helsingin kaupungin edustaja Armi Koskela.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen:

Suomen rannikolle levinneistä uusista mereisistä vieraslajeista kaivataan havaintoja

Itämereen ja Suomenkin rannikolle on levinnyt laivaliikenteen mukana muualta maailmasta edelleen uusia selkärangattomia eläinlajeja. Itämeren lajisto on tunnettu kattavasti jo pitkään, joten uudet lajit ovat todennetusti vastikään saapuneita. Viimeisimmät uudet lajit kuuluvat ovat kotiloihin, äyriäisiin ja monisukasmatoihin. Kaikki lisääntyvät ja kykenevät runsastumaan Itämeressä. Lajit ovat ihmiselle harmittomia mutta niiden vaikutusta Itämeren alkuperäislajistoon ei tunneta.

Virtuaalinen koulutustilaisuus vieraslajitalkoiden järjestäjille

Allergia-, iho- ja astmaliiton ja WWF Suomen yhteishanke Terve askel luontoon -hanke järjestää tiistaina 5.5. talkoovetäjäkoulutuksen etäyhteyksillä.

Koulutuksessa opit Suomen haitallisimmista vieraskasvilajeista, niiden torjuntamenetelmistä ja ylipäätään talkoiden vedosta. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osaat vetää omat talkoosi ja tiedät mitä teet jos tulee tenkkapoo.

Koulutuksen sisältö:

Miten kotipuutarhuri voi varautua perunan kasvintuhoojiin?

Kevätaurinko aktivoi nyt kotipuutarhureita ja samalla kuivattaa maata muokkauskuntoon. Ensimmäiset varhaisperunat päästään istuttamaan ihan pian, mutta miten onnistuu hyvän perunasadon saaminen ja kuinka välttää rakkaudella kasvatettujen kasvien sairastuminen?

Toni Valo Ruokaviraston siemenyksiköstä antaa tähän hyviä vinkkejä ja kertoo miksi kannattaa käyttää palstallaan tarkastettua siemenperunaa. Uusi terve siemen on onnistumisen lähtökohta, sillä lähes kaikki perunan taudit ja tuholaiset leviävät juuri siemenperunan mukana.

”Sertifioitu siemenperuna on Ruokaviraston tarkastamaa ja hyväksymää ja se on lajikkeeltaan oikein nimettyä. Sertifioitu siemenperuna on tutkittu laboratoriossa ja todettu vapaaksi vaarallisista bakteerien aiheuttamista vaaleasta- ja tummasta rengasmädästä”, kertoo Valo. Ruokaperunaa ei saa myydä siemenperunana.

Livelähteys vieraskasveista ja niiden torjunnasta ke 29.4. klo 17:30 alkaen

Pohjois-Karjalasta vieraslajeihin liittyvä livelähetys 29.4.2020

Pohjois-Karjalassa oli tarkoitus järjestää haitallisiin vieraslajeihin liittyvä infoilta, mutta koronatilanteen vuoksi tilaisuus järjestetään etäyhteyksillä 29.4.2020 klo 17:30-19:30 livelähetyksenä. Tilaisuuden järjestää yhteistyössä Yhteinen ympäristö – elinvoimaa ympäristöstä -hanke ja Liperin kunta.

Osallistumislinkin saa ilmoittautumalla 27.4. mennessä: tanja.airaksinen@msl.fi

Vieraskasvit tahtovat ottaa valtaa yhä enemmän, esiintymiä löytyy niin taajamista kuin kyliltä. Miten torjua vieraskasveja ja miten keskittää torjuntatöitä? Kuinka torjuntatyöstä syntyy oma yritys? Aiheesta puhumassa Miia Korhonen, Luontoturva ky

Vuosi 2020 on Kansainvälinen kasvinterveysvuosi

Tänä vuonna vietetään YK:n Kansainvälistä kasvinterveysvuotta. Teemavuoden ideana on nostaa esiin kasvinterveyden merkitystä maailman ruoantuotannolle. Aloite kasvinterveysvuodesta tuli Suomen maa- ja metsätalousministeriöltä.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) arvion mukaan jopa 40 % sadosta tuhoutuu kasvitautien ja -tuholaisten vuoksi. Suomessa taas pelätyimmät kasvintuhoojat uhkaavat metsätaloutta.

Monet kasvien taudit ja tuholaiset ovat vieraslajeja, jotka saattavat levittäytyä uusille alueille matkailijoiden tuomisina tai esimerkiksi rajat ylittävän tavaraliikenteen mukana. Myös ilmastonmuutos edistää kasvintuhoojien leviämistä. Ruokavirasto kerää havaintoja haitallisimmista kasvintuhoojista, niin sanotuista karanteenituhoojista, joihin kuuluvat muun muassa koloradonkuoriainen, aasianrunkojäärä, mäntyankeroinen ja tulipolte.

Sivut