Kurtturuusu pitää hävittää pihoista ja puutarhoista kolmessa vuodessa. Vieraslajit vievät elintilan muilta kasveilta.
Lue koko vieraslajiuutinen, Yle Uutiset 9.6.2019. Toimittaja Minna Pantzar.
Terhi Ryttärin haastattelu vieraslajikasveista, Yle Uutiset, TV1 9.6.2019, Yle Areena.
Ohjeita kurtturuusun taltuttamiseksi:
MMM Tiedote 24.5.2019
Suomessa hyväksyttiin viime vuonna ensimmäinen kansallinen hallintasuunnitelma EU-alueella merkityksellisille haitallisille vieraslajeille. Suunnitelmaa on nyt täydennetty uudella suunnitelmalla, joka koskee 12 uutta EU:n vieraslajiluetteloon lisättyä lajia. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä hyväksyi uuden suunnitelman 23.5.2019.
MMM Tiedote 24.5.2019
Valtioneuvoston 23.5.2019 antaman vieraslajiasetuksen liitteenä on luettelo kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista. Luetteloon lisättiin asetuksen antamisen yhteydessä uusia kasvi- ja eläinlajeja sekä kaksi uutta eläinlajiryhmää. Asetuksella kiellettiin lisäksi koirasusien kasvattaminen. Uudet säännökset tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2019.
MMM Tiedote 23.5.2019
Supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu eivät enää jatkossa ole riistaeläimiä. Koska lajit on säädetty joko EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, niiden pyyntiä ja tappamista koskevat kesäkuun alusta alkaen vieraslajilain säännökset. Muutos vaikuttaa muun muassa lajeja aiemmin koskeneisiin rauhoitusaikoihin, jotka nyt poistuvat. Lajien kaikkien yksilöiden pyydystäminen on siten kesäkuusta alkaen mahdollista ympäri vuoden.
Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen uhka luonnon monimuotoisuudelle, ja arktisen alueen kasvit ja eläimet ovat erityisen haavoittuvia niiden vaikutukselle. Vieraslajit voivat levitessään syrjäyttää jopa kokonaan alueen alkuperäiset lajit ja uhata näin koko arktista ekosysteemiä. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat käynnistäneet siksi yhdessä viestintäkampanjan, jossa kerrotaan miten vieraslajien kulkeutumista arktiselle alueelle voi välttää muutamin yksinkertaisin keinoin.
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry tiedottaa
Vuoden maisemateko -kilpailu käynnistää suuret suomalaiset vieraslajitalkoot
Maa- ja kotitalousnaiset haastavat suomalaiset suuriin suomalaisiin vieraslajitalkoisiin Vuoden maisemateko 2019 -kilpailulla. Viidettä kertaa järjestettävällä kilpailulla kannustetaan yksittäisiä kansalaisia ja yhteisöjä yhteistyöhön vieraskasvilajien torjumiseksi ja Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kilpailuaikaa on syyskuun loppuun saakka.
Suomessa kasvaa monia vieraskasvilajeja, jotka valtaavat tilaa luontaisilta lajeiltamme. Pahimmillaan luontoon levinneet vieraslajit ovat vaaraksi ihmisille ja suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vaikka vieraslajit saattavat olla komeita ja eksoottisen näköisiä, niiden ei tule antaa levitä. Torjunnan aloittaminen omasta puutarhasta on usein helpointa.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää täydennyksiä viime vuonna ensimmäistä kertaa laadittuun haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaan. Täydennysehdotus sisältää toimenpiteitä EU:n vieraslajiluetteloon lisättyjen 12 uuden lajin torjumiseksi. Hallintasuunnitelman sisältöön voi vaikuttaa tänään alkaneella lausuntokierroksella. Määräaika lausunnoille on 5.4.2019.
Luonnonvarakeskus on julkaissut esiselvityksen vieraslajeista Suomen arktisella alueella.
Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen.
Valtioneuvoston viestintäosasto 9.1.2019 TIEDOTE 5/2019
Uusia vieraslajeja leviää etelästä kohti Suomea ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kasvikaupan myötä. Hälyttävimpinä vieraslajeina pidetään niitä, jotka voisivat menestyä Suomen ilmasto-olosuhteissa. Vieraslajien vaara piilee siinä, että ne voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä ja uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta.
EU:n listaamista haitallisista vieraslajeista Suomen luonnossa tavattavia ovat jättipalsami, kolme jättiputkilajia, keltamajavankaali, piisami, supikoira, täplärapu ja villasaksirapu. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on levittänyt tahallisesti tai tahattomasti niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.
EU:n haitallisten vieraslajien listalle lisättyjen lajien levinneisyys, leviämisväylät ja hallintatoimenpiteet selvitettiin EU-HAVI2 -hankkeessa.
Valtioneuvoston tiedote 9.1.2019
MMM-tiedote 18.12.2018
Hallitus antoi 5.12.2018 eduskunnalle esityksen, jonka mukaan vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu tulisi poistaa metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä. Mahdollinen tulokaslaji kultasakaali esitetään puolestaan lisättäväksi riistalajeihin. Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan maaliskuussa 2019.
Supikoira, piisami, rämemajava, pesukarhu ja minkki on säädetty EU:ssa tai kansallisesti (minkki) haitallisiksi vieraslajeiksi, joiden torjumiseksi on oltava tehokkaita keinoja. Jos esitys hyväksytään, em. vieraslajien torjunnassa voidaan jatkossa käyttää samoja keinoja, joilla metsästyslain mukaan saadaan pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä. Minkki ei alun perin kuulunut maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltuun lakiesitykseen, mutta se lisättiin siihen lausuntokierroksen jälkeen.
–Vieraslajit, kuten supikoira, aiheuttavat luonnossa levitessään suurta haittaa Suomen alkuperäiselle eläinkunnalle. Siksi tehokkaat keinot niiden torjumiseksi ovat tarpeen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
