Vieraslajit ja lainsäädäntö - usein kysyttyjä kysymyksiä

§ ?

Säädökset

Mikä on EU:n vieraslajiasetus?

EU:n vieraslajiasetuksessa säädetään toimenpiteistä, joilla jäsenvaltiot pyrkivät estämään haitallisten vieraslajien tuonnin EU:n alueelle ja niiden leviämisen täällä.

Linkki EU:n vieraslajiasetuksen: http://eur- lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014R1143&rid=1

Mikä on unionin luettelo?

Unionin luettelossa luetellaan ne haitalliset vieraslajit, joihin EU:n vieraslajiasetusta sovelle-taan. Luettelosta on säädetty EU:n komission erillisellä asetuksella. Luetteloa päivitetään tarpeen mukaan.

Linkki unionin luetteloon (komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1141):
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2016.189.01.0004.01.FIN&toc=OJ:L:2016:189:TOC

Tietoja unionin luetteloon sisältyvistä lajeista:
/fi/content/euroopan-unionin-kannalta-merkityksellisten-haitallisten-vieraslajien-luettelo

Mikä on vieraslajilaki?

Vieraslajilaissa (laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015) säädetään siitä, miten EU:n vieraslajiasetus pannaan toimeen Suomessa.

Vieraslajilaissa säädetään tämän lisäksi

  • sellaisista haitallisista vieraslajeista, jotka eivät kuulu unionin luetteloon mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina, ja
  • muidenkin vieraslajien torjunnasta, vaikka niitä ei, ainakaan tällä hetkellä, pidetä haitallisina vieraslajeina.

 

Linkki vieraslajilakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151709

Lain tarkoitusta ja sen pykäliä selostetaan hallituksen esityksessä. Ks. esimerkiksi sen yksityiskohtaiset perustelut s. 35 - Hallituksen esitys 82/2015

Mikä on kansallinen luettelo?

Kansallisessa luettelossa luetellaan ne vieraslajit, jotka eivät kuulu unionin luetteloon mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Kansallisesta luettelosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Luetteloa päivitetään tarpeen mukaan.

Kansallinen luettelo on tullut voimaan 1.1.2016.
Linkki valtioneuvoston asetukseen 1725/2015 ja sen liitteenä olevaan kansalliseen luetteloon: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151725

Kansallisen luettelon laatimisperusteita on selostettu valtioneuvoston asetuksen perustelumuistiossa: htttp://mmm.fi/documents/1410837/1880296/Asetuksen+perustelumuistio.pdf

Mitä merkitsee se, että laji kuuluu unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon?

Unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon kuuluvaa haitallista vieraslajia ei saa tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta. Lajia ei saa kasvattaa eikä myydä tai markkinoida. Lajin päästäminen ympäristöön on kielletty.

Kansalliseen luetteloon otettavasta lajista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella, että lajiin tai sen tiettyyn käyttötarkoitukseen ei sovelleta kaikkia edellä sanottuja kieltoja. Lajin ympäristöön päästäminen on kuitenkin aina kielletty.

Kuka valvoo, että vieraslajisäädöksiä noudatetaan?

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Maahantuontia koskevien vieraslajisäännösten noudattamista valvoo Tulli.

Vieraslaji ja haitallinen vieraslaji

Miten määritellään vieraslaji? Entä haitallinen vieraslaji?

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.

Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta. 

Vieraslaji ja haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa (3 artikla, 1 ja kohta).

Kansalliseen luetteloon otettavien vieraslajien haitallisuus on määritelty vieraslajilaissa (11 §). Määritelmä on jonkin verran laajempi kuin EU:n vieraslajiasetuksessa. Luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvan vahingon lisäksi otetaan huomioon myös muu vahinko, joka lajista voi aiheutua luonnonvaraiselle eliöstölle, sekä lajista aiheutuva vaara terveydelle tai turvallisuudelle.

Lisätietoa vieraslajin ja haitallisen vieraslajin määritelmistä on vieraslajiportaalissa.

Lemmikkieläimet

Unionin luetteloon sisältyy lemmikkieläimiä. Pitääkö lemmikistä luopua? 

Omistajat saavat pitää EU:n luetteloon tai kansalliseen luetteloon kuuluvat lemmikkieläimet niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Ehtona on, että eläintä on pidetty lemmikkinä jo ennen lajin ottamista luetteloon. Omistajan on myös varmistettava, ettei lemmikki voi lisääntyä eikä karata.

Sisältyykö lemmikkiskunkki kiellettyjen lajien listalle?

Skunkki eli haisunäätä sisältyy edellä selostettuun kansalliseen luetteloon, josta on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Haisunäätä kuuluu asetuksen liitteen A kohdassa 1.1 tarkoitettuun petoeläinten lajiryhmään. Haisunäätien maahantuonti, kasvattaminen ja myynti on siten kielletty vuoden 2016 alusta lukien.  Kiellot eivät kuitenkaan koske eläintarhassa pidettäviä yksilöitä.

Omistajat saavat pitää lemmikkihaisunäädät ja muut kansalliseen luetteloon tai unionin luetteloon kuuluvat lemmikkieläimet niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Ehtona on, että eläintä on pidetty lemmikkinä jo ennen lajin sisällyttämistä luetteloon. Omistajan on myös estettävä eläimen lisääntyminen ja karkaaminen ympäristöön.

EU:n ja kansallinen vieraslajilainsäädäntö kieltää haitallisten vieraslajien kuljettamisen. Eikö esimerkiksi lemmikkejä enää voi kuljettaa?

Vieraslajisäädöksissä kielletään erikseen myös lajin kuljettaminen. Tämä kuljettamiskielto koskee kuitenkin lähinnä kaupallisia kuljetuksia, kun eläimiä kuljetetaan esimerkiksi kasvattajalta tai maahantuojalta edelleen myytäviksi. Sen sijaan kun vieraslajilemmikin omistaja kuljettaa omaa eläintään mukanaan, tämä kuljettaminen sisältyy siihen lemmikin normaaliin hallussapitoon, joka on siirtymäsäännöksen mukaan sallittua.

Voiko yksityishenkilö myydä tai muuten luovuttaa lemmikin, kuten punakorvakilpikonnan, uuteen kotiin? 
Voiko lemmikkejä luovuttaa esim. eläinsuojeluyhdistyksille uuden kodin löytämiseksi?

Jos omistajalla on ollut punakorvakilpikonna tai muu eläin lemmikkinä jo ennen lajin sisällyttämistä unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon, hän voi pitää eläimen sen luonnolliseen kuolemaan saakka. Sama oikeus on myös lemmikin uudella omistajalla, jos nykyinen omistaja luovuttaa lemmikin pois. Ehtona on, että eläintä ei pidetä kaupallisessa tarkoituksessa. Eläinsuojeluyhdistykset eivät ole kaupallisia toimijoita, joten lemmikin voi luovuttaa myös tällaiselle yhdistykselle välitettäväksi uuteen kotiin. Puhtaasti kustannuksia kattava luovutusmaksu, jollaisen eläinsuojeluyhdistys saattaa periä, ei tee toiminnasta kaupallista.

Koirasusi sisältyy kansalliseen luetteloon. Voiko koirasusia edelleen pitää ja saako niitä kasvattaa ja myydä lemmikeiksi?

Koirasusi sisältyy kansalliseen luetteloon, eli se on valtioneuvoston asetuksella määritelty Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Koirasusi kuuluu niihin kesykoiran ja suden risteymiin, jotka mainitaan asetuksen liitteen A kohdassa 1.1.1. Asetuksen mukaan koirasusien tuonti Suomeen EU:n ulkopuolelta ja myös toisesta EU-maasta on kielletty. Kielto ei sen sijaan tällä hetkellä koske lajin kasvattamista, myyntiä tai muuta hallussapitoa.

Kasvit

Koskevatko kaukasianjättiputkea samat rajoitukset kuin EU-luettelonkin lajeja?

Kaukasianjättiputki sisältyy kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon. Kaksi muuta Suomessa esiintyvää jättiputkilajia eli armenianjättiputki ja persianjättiputki sisältyvät EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon. Kaukasianjättiputkea koskevat kansallisen luettelon mukaan samat rajoitukset kuin unionin luettelonkin lajeja, eli lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Kaupalliset toimijat

Koskevatko unionin luettelo ja kansallinen luettelo kieltoineen myös kaupallisia toimijoita, kuten taimitarhoja ja -myymälöitä tai akvaario- ja lemmikkieläinkauppoja? 
Miten tulee toimia, jos myynnissä oleva laji on otettu unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon?

Unionin luettelossa ja kansallisessa luettelossa olevien lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito on kielletty.

Jos yrityksillä on myynnissä unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja, yritykset voivat vielä vuoden ajan luettelon voimaantulosta laskien myydä niitä asiakkailleen. Määräaika on kaksi vuotta, jos lajit myydään tai muuten luovutetaan toisille kaupallisille omistajille taikka tutkimus- tai ex situ suojelutoimintaan.  Määräaikojen jälkeen yritysten on tyhjennettävä varastonsa luettelolajeista. Kansalliseen luetteloon otettujen lajien osalta siirtymäajat on mahdollista säätää valtioneuvoston asetuksella edellä sanottuja lyhyemmiksikin.

Siirtymäaikoja sovelletaan vain niihin lajien yksilöihin, jotka yritys on saanut haltuunsa ennen lajin ottamista unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon. Yritysten on myös siirtymäaikana estettävä näiden yksilöiden lisääntyminen sekä varmistettava, etteivät ne pääse karkaamaan ympäristöön.

Eläintarhat

Mitä tapahtuu eläintarhoissa oleville lajeille, jotka sisältyvät EU:n vieraslajiluetteloon tai kansalliseen vieraslajiluetteloon?

Eläintarhat voivat pitää niillä jo olevat unionin luetteloon kuuluvat haitalliset vieraslajieläimet niiden luonnolliseen kuolemaan saakka huolehtien siitä, ettei laji pääse lisääntymään eikä karkaamaan.

Kansallinen luettelo ei tällä hetkellä koske eläintarhoissa pidettäviä lajien yksilöitä.

Haitalliset vieraslajit luonnossa

Mitä tehdä, jos luonnosta löytyy unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon sisältyvä haitallinen vieraslaji?

Lajin löytymisestä on tärkeä tehdä havaintoilmoitus vieraslajiportaaliin www.vieraslajit.fi

Jos luonnosta tapaa haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvan eläimen, on syytä ottaa yhteys paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen tai suoraan eläintarhaan. Eläintarhoissa voidaan harkinnan mukaan ottaa vastaan EU:n luettelolajeihin kuuluvia lemmikkieläimiä ja kaupallisilla toimijoilla olevia eläimiä sekä luonnosta tavattuja eläimiä, jotka sisältyvät joko EU:n vieraslajiluetteloon tai kansalliseen vieraslajiluetteloon. Eläintarhat voivat pitää kyseistä eläintä niiden luonnolliseen kuolemaan saakka, huolehtien kuitenkin, ettei se pääse lisääntymään eikä karkaamaan.

Myös paikallisiin eläinsuojeluyhdistyksiin vastaanotetut eläimet voidaan luovuttaa harkinnan mukaan eläintarhoihin.

Onko kiinteistön omistajan hävitettävä haitalliset vieraslajit maaltaan?

Unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon kuuluvaa lajia ei saa tarkoituksellisesti kasvattaa kiinteistöllä.  Jos esimerkiksi puutarhaan on istutettu luetteloon kuuluva kasvilaji, omistajan on poistettava istutus ja hävitettävä kasvin osat niin, ettei se pääse lisääntymään.

Haitalliset vieraslajit voivat kuitenkin levitä kiinteistölle luonnostaan ja kasvaa siellä omistajan toiminnasta riippumatta. EU:n vieraslajiasetuksessa tai omassa vieraslajilaissamme ei säädetä yleistä velvollisuutta hävittää laji kiinteistöltä, jos kyse ei ole tarkoituksellisesta kasvattamisesta. Suositeltavaa kuitenkin on, että alueen kiinteistönomistajat yhdessä esimerkiksi kunnan viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa selvittävät keinoja ja toteuttavat vapaaehtoisia toimia, joilla lajin esiintymät voidaan hävittää tai ainakin lajin leviämistä voidaan rajoittaa. Samalla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei haitallisia vieraslajeja leviä kiinteistöltä myöskään esimerkiksi puutarhajätteen tai siirrettävän maa-aineksen mukana.

Kiinteistön omistajalla on kuitenkin eräissä tilanteissa velvollisuus hävittää luettelolaji, kuten jättiputki, kiinteistöltä tai estää lajin leviäminen kiinteistön ulkopuolelle siitä huolimatta, että laji on levinnyt kiinteistölle luonnostaan. Nämä tilanteet ovat melko poikkeuksellisia. Vieraslajilain mukaan (4 §) velvoite voi syntyä, jos haitallisesta vieraslajista aiheutuu merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. Lisäksi edellytyksenä on, että haitallisen vieraslajin esiintymä on mahdollista hävittää tai sen leviämistä rajoittaa kohtuullisin ja yleisesti käytössä olevin keinoin. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös torjunnan kustannukset. Sääntelyn ensisijaisena tarkoituksena on korostaa kiinteistönomistajien vastuuta seurata haitallisten vieraslajien esiintymistä kiinteistöllä ja pyrkiä rajoittamaan niiden leviämistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Kiinteistönomistajan velvollisuus hävittää esiintymä (lain 4 §) voi syntyä erityisesti suojelualueilla tai niiden läheisyydessä ja muissa sellaisissa kohteissa, missä haitalliset vieraslajit voivat vahingoittaa uhanalaista lajia tai suojeltua luontotyyppiä. Suomessa selvitetään parhaillaan EU-luetteloon tai kansalliseen luetteloon kuuluvien haitallisten vieraslajien levinneisyyttä. Tarkoituksena on tunnistaa alueet, missä torjuntatyötä on tarpeen erityisesti tehdä.

Kiinteistönomistajan velvollisuus, josta säädetään lain 4 §:ssä, ei koske lintujen tai nisäkkäiden torjuntaa.

Vaikka vieraslajilaki on muilta osin tullut voimaan 1.1.2016, lain 4 § tulee voimaan vasta 1.1.2017.

Jättiputken taimea tai siementä ei omalle pihalle saa tuoda, mutta esimerkiksi jättipalsamin saa?

Kyllä. Kaukasianjättiputki sisältyy kansalliseen luetteloon ja muut jättiputkilajit unionin luetteloon. Näiden lajien kasvattaminen on kielletty. Sen sijaan jättipalsami ei ainakaan toistaiseksi sisälly kumpaankaan luetteloon, eikä sen istuttaminen omalle pihalle siksi ole kiellettyä. Suositeltavaa istuttaminen ei kuitenkaan ole ottaen huomioon jättipalsamin leviämisestä aiheutuvat haitat muulle luonnolle.

Jättipalsamia ei tarvitse torjua, mutta pitääkö huolehtia, ettei se leviä omalta pihalta muualle?

Vaikka jättipalsami ei sisälly kumpaankaan haitallisten vieraslajien luetteloon, on hyvä huolehtia siitä, ettei jättipalsami leviä omalta pihalta muualle, ottaen huomioon lajin aiheuttamat haitat muulle luonnolle.

Voiko yleisiltä alueilta kuka tahansa hävittää jättiputkea ilman maanomistajan lupaa, jos sattuu kasvin löytämään?

Kaikkiin yksityisen henkilön toimenpiteisiin toisen alueella, kun kyse ei ole jokamiehenoikeudesta, tarvitaan alueen omistajan tai haltijan suostumus. Tämä koskee myös yleisiä alueita, joilla tarkoitetaan esimerkiksi kunnalle kuuluvia ulkoilualueita, puistoja, uimarantoja ja vastaavia. Vaikka kunta olisi sallinut esimerkiksi rauhoittamattomien kasvien keräämisen ulkoilualueilta, tähän ei lähtökohtaisesti sisälly kasvien, edes haitallisten vieraslajikasvien, esiintymien hävittäminen kokonaan. Siinäkin tapauksessa, että kunta käytännössä hyväksyisi haitallisten vieraslajien hävittämisen alueeltaan, tulee pohtia, onko yksittäisistä ja erityisesti yksityishenkilöiden tekemistä hävitystoimista hyötyä vieraslajiriskien hallinnassa vai voiko niistä olla enemmän haittaa (kasvin lisääntymiskykyisten osien leviäminen tai väärien lajien hävittäminen). Ihmiset tulisi ennen kaikkea opastaa ilmoittamaan havainnoistaan kunnan viranomaiselle. Ilmoittaminen pitäisi myös tehdä mahdollisimman helpoksi.

Miten toimitaan, jos laji ei kuulu unionin luetteloon eikä kansalliseen luetteloon, mutta se on Suomen kansallisessa vieraslajistrategiassa luokiteltu haitalliseksi lajiksi?

Vieraslajisäädöksissä tarkoitettuja haitallisia vieraslajeja ovat unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon otetut lajit. Vieraslajistrategiassa haitallisiksi luokitellut vieraslajit, joita ei ainakaan toistaiseksi ole otettu kumpaankaan luetteloon, ovat siksi vieraslajisäädösten näkökulmasta tavallisia eli ei-haitallisia vieraslajeja.  Näitä tavallisia vieraslajeja koskee ainoastaan vieraslajilain 3 §, jossa säädetään kielto päästää tällainen vieraslaji ympäristöön.

Merkittävin keino torjua ja estää niiden vieraslajien leviämistä, jotka eivät sisälly unionin luetteloon tai kansalliseen luetteloon mutta jotka on kansallisen vieraslajistrategian mukaisesti luokiteltu haitallisiksi, on levittää mahdollisimman tehokkaasti tietoa lajien aiheuttamista haitoista sekä lajien torjuntakeinoista. Tässä kuten luettelolajienkin torjunnassa voidaan hyödyntää esimerkiksi vapaaehtoisia tiedotus- tai hävittämiskampanjoita.

MMM - Päivitetty 28.6.2016