Taustaa vieraslajeista

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan
uudelle alueelle ihmisen mukana joko   tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja ekosysteemipalveluille, mutta myös taloudellista haittaa vaikuttamalla esimerkiksi ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen ar­voon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäi­siä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.Espanjansiruetana. Kuvaaja: Ilmari Valovirta

Suomessa on tunnistettu 157 haitallista Suomessa esiintyvää vieraslajia. Nämä aiheuttavat selkeästi todennettavia välittömiä tai välillisiä haittavaikutuksia. Haitallisista vieraslajeista merkittävin osa, yli 100 lajia, on maa- ja metsätalouden vieraslajeja. Muiden ryhmien haitallisista vieraslajeista 5 lajia esiintyy Suomen aluevesillä Itämeressä, 5 sisävesistössä, 6 lajia on vieraita maaselkärankaisia, 24 kuuluu maaympäristöjen vieraskasveihin ja 9 lajia vieraisiin sisätuholaisiin.

Lisäksi on tunnistettu 123 tarkkailtavaa tai pai­kallisesti haitallista vieraslajia, jotka voivat aihe­uttaa välitöntä tai välillistä haittaa. Noin kolman­nes niistä kuuluu maa- ja metsätalouden vierasla­jeihin. Näihin tarkkailtaviksi tai paikallisesti hai­tallisiksi luokiteltuihin vieraslajeihin kuuluu sekä Suomessa jo esiintyviä että Suomen rajojen ulko­puolella haitalliseksi todettuja lajeja. Suurin osa tarkkailtavista tai paikallisesti haitallisista vieras­lajeista esiintyy jo Suomessa.

Kansallinen vieraslajistrategia valmistui huhtikuussa 2012. Sen kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta vieraslajistrategiasta hyväksyttiin 15.3.2012.Puronieriä (c) Lari Veneranta