Taustaa vieraslajeista

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan
uudelle alueelle ihmisen mukana joko   tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja ekosysteemipalveluille, mutta myös taloudellista haittaa vaikuttamalla esimerkiksi ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen ar­voon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäi­siä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.Espanjansiruetana. Kuvaaja: Ilmari Valovirta

Uusia vieraslajeja tunnistetaan jatkuvasti lisää. Vieraslajistrategiassa vuonna 2012 mainitaan yli 300 vieraslajia. Vieraslajeista merkittävin osa, 138 lajia, on maa- ja metsätalouden vieraslajeja. Muiden ryhmien haitallisista vieraslajeista 32 lajia esiintyy Itämeressä, 28 sisävesistössä, 32 lajia on vieraita maaselkärankaisia, 84 kuuluu vieraskasveihin ja 24 lajia vieraisiin sisätuholaisiin. Vieraslajeihin kuuluu sekä Suomessa jo esiintyviä että Suomen rajojen ulko­puolella haitalliseksi todettuja lajeja.

Puronieriä (c) Lari Veneranta

Kansallinen vieraslajistrategia valmistui huhtikuussa 2012. Sen kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta vieraslajistrategiasta hyväksyttiin 15.3.2012.