Petoeläimet (Carnivora)

Petoeläimet
(Carnivora)

Haitallinen vieraslaji (Kansallinen luettelo)

Ilmoita havainto
(lomakkeet.luke.fi)

Havainnot

Ilmoita havainto
(lomakkeet.luke.fi)

Taksonomia

  • Eliökunta (Biota)
    • Aitotumaiset (Eucarya)
      • Eläimet (Animalia)
        • Selkäjänteiset (Chordata)
          • Selkärankaiset (Vertebrata)
            • Nisäkkäät (Mammalia)
Kuva: Metamort, PD
Petoeläimet (Carnivora) - Metamort, PD

Vieraslajiluokittelusta

Tämä lajiryhmä on luokiteltu kansallisesti merkityksellisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda maahan Euroopan ulkopuolelta tai Euroopan unionin jäsenvaltiosta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Tämän lajiryhmän osalta kyse on lajeista, jotka eivät ole alkuperäisiä Suomessa tavattavia lajeja. Ryhmään kuuluvien ei-alkuperäisten eli vieraiden lajien tuonti, kasvatus ja ympäristöön päästäminen on kielletty. Haitallinen vieraslaji määritellään EU:n vieraslajiasetuksessa (EU 1143/2014, artikla 3). Määritelmän mukaan 'vieraslajilla' tarkoitetaan eläimen, kasvin, sienen tai mikro-organismin lajin, alalajin tai sitä alemman taksonin elävää yksilöä, joka tuodaan sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle, mukaan lukien sen mikä tahansa osa, sukusolut, siemenet, munat tai lisääntymisyksiköt sekä mitkä tahansa hybridit, lajikkeet tai rodut, jotka saattavat selviytyä ja myöhemmin lisääntyä.

Lajit, jotka luontaisesti harhautuvat Suomeen, ovat tulokaslajeja, eivätkä ne kuulu vieraslajisäädösten piiriin. Myöskään ilmastonmuutoksen aiheuttamat lajien luontaiset siirtymiset eivät kuulu tässä huomioon otettavaksi.

Lisätietoa ryhmään kuuluvista Suomen alkuperäislajeista Suomen lajitietokeskuksesta laji.fi -sivustolta.

Luonnehdinta

Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia 15 heimosta (koiraeläimet (Canidae), karhut (Ursidae), kultapandat (Ailuridae), puolikarhut (Procyonidae), haisunäädät (Mephitidae), näätäeläimet (Mustelidae), mursut (Odobenidae), korvahylkeet (Otariidae), hylkeet (Phocidae), madagaskarin petoeläimet (Eupleridae), kissaeläimet (Felidae), mangustit (Herpestidae), hyeenat (Hyaenidae), afrikanpalmunäädät (Nandiniidae) ja sivettieläimet (Viverridae).

Haitat

Petoeläimet aiheuttavat haittaa luonnon monimuotoisuudelle saalistamalla luonnonvaraisia eläimiä. Yksittäinenkin luontoon päässyt yksilö voi aiheuttaa paikallisesti merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Myös eksoottisemmat petoeläimet voivat lämpimään vuodenaikaan selviytyä Suomen luonnossa pitkään, mikä lisää vahinkoja etenkin luonnonvaraisten eläinten lisääntymisaikana. Vierasperäisten petoeläinten joukossa on myös lajeja, jotka saattavat pystyä elämään Suomessa talven yli, jolloin niillä on mahdollisuus muodostaa pysyvä kanta. Monet petoeläinlajit, varsinkin koiraeläimet, risteytyvät melko helposti sukulaislajiensa kanssa, mikä lisää luonnonvaraiselle eläimistölle aiheutuvan haitan riskiä.

Petoeläinten pitoon liittyy eläinten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevia riskejä.Kaikkien eläinten osalta riskejä ei tunneta, koska kokemusta kotieläimenä pitämisestä ei ole. Potentiaalisia terveysriskejä ovat muun muassa taudinaiheuttajat ja loiset, jotka voivat levitä ihmisiin, kotieläimiin tai luonnonvaraisiin eläimiin.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151725

Metsästyslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930615

Kuvauksen laatijat

MMM 2017