VISAKE

Vieraslajien varhaisvaroitus- ja seurantajärjestelmän kehitys ja tahattomien leviämisväylien hallinta –hanke (2015-2017)

Vieraslajitiedon ja torjunnan hallintaa kehittävässä nk. VISAKE-hankkeessa valmistuivat EU:n vieraslajiasetuksen edellyttämät toimenpiteet ja tekniset ratkaisut. Hankkeen tavoitteena oli kehittää vieraslajien seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmä, ml. torjuntatoimien vaikuttavuuden seurantamahdollisuus, sekä laatia tahattomien leviämisväylien kartoitus ja toimintasuunnitelma. Hanke tuotti lisäksi vieraslajiasioiden hyvään hallintaan liittyvää tietoa ja toimenpidesuosituksia myöhemmin toteutettavaksi jatkotoimiksi.

Tiedotteet

Kehitteillä kansallinen vieraslajien seurantajärjestelmä (26.10.2015)

Julkaisut

Vieraslajien varhaisvaroitus- ja seurantajärjestelmän kehitys ja tahattomien leviämisväylien hallinta (VISAKE). Loppuraportti. (Kari Lahti, Hanna Koivula, Saku Anttila, Maiju Lehtiniemi, Lauri Urho, Katja Holmala. 2017).12 sivua.

Tiivistelmä

Vieraslajitiedon ja torjunnan hallintaa kehittävässä nk. VISAKE-hankkeessa valmistuivat EU:n vieraslajiasetuksen edellyttämät toimenpiteet ja tekniset ratkaisut. Hankkeen tavoitteena oli kehittää vieraslajien seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmä, ml. torjuntatoimien vaikuttavuuden seurantamahdollisuus, sekä laatia tahattomien leviämisväylien kartoitus ja toimintasuunnitelma. Hanke tuotti lisäksi vieraslajiasioiden hyvään hallintaan liittyvää tietoa ja toimenpidesuosituksia myöhemmin toteutettavaksi jatkotoimiksi.

Käyttövalmiina on vieraslajihavaintojen avoin seurantajärjestelmä (beta.laji.fi/observation), josta voidaan hakea Suomen vieraslajihavaintotietoa monipuolisten hakurajausten avulla kartalle, erilaisina tilastoina sekä yksittäisinä havaintoihin liittyvinä tietoina. Vieraslajitietoa kertyy useasta tietojärjestelmästä, ja kaikista vieraslajit.fi-sivuston kautta saaduista havaintoilmoituksista tieto tulee seurantajärjestelmän tietovarastoon. Vieraslajihavaintoja voi ilmoittaa myös suoraan seurantajärjestelmään Vihko-palvelun (beta.laji.fi/vihko) avulla. Varhaisvaroitusjärjestelmä ja vieraslajien torjuntatoimien tallennuslomake on suunniteltu vain viranomaiskäyttöön ja siten ne eivät ole avoimesti käytössä. Tahattomien leviämisväylien kartoitus ja toimintasuunnitelma on tallennettu Vieraslajit.fi-portaaliin.

Hankkeessa valmistuneet järjestelmät otetaan vuoden 2017 aikana käyttöön Suomen Lajitietokeskus-hankkeen toimesta, mikä takaa sen, että Suomessa saavutetaan EU-vieraslajiasetuksessa asetetut tavoitteet sovitussa aikataulussa.

Yhteistyökumppaneina hanketta toteuttamassa olivat Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Hanke toteutti onnistuneesti sille asetetut tavoitteet, ja niin tekniset kuin sisältöön liittyvät ratkaisut valmistuivat tavoitteiden mukaisesti.

 

Ehdotus haitallisten vieraslajien tahattomia leviämisväyliä koskevaksi toimintasuunnitelmaksi. (Maiju Lehtiniemi. 2017).  10 sivua.
översättning på svenska:
Förslag till plan för hanteringsåtgärder av oavsiktliga spridningskanaler för invasiva främmande arter, 10 sidor

Tiivistelmä

Selvityksen tavoitteena oli tehdä analyysi EU:n vieraslajiasetuksen mukaisesti EU:n vieraslajiluettelon 37 lajia koskevista tahattomista leviämisväylistä sekä laatia em. tiedon pohjalta asetuksen edellyttämä toimintasuunnitelmaehdotus. Tämä toimintasuunnitelmaehdotus kattaa tahattomat leviämisväylät Suomeen ja Suomessa, toimenpiteet väylien hallitsemiseksi sekä ehdotuksen toimijoista ja aikatauluista.

EU-luettelon 37 haitallista vieraslajia luokiteltiin EU:n komission hyväksymän European Alien Species Network (EASIN)-luokituksen mukaan niiden elinympäristön ja leviämisväylien perusteella. Luettelon lajeista 14 on kasveja ja 23 eläimiä. Lajeista 13 elää makeissa vesissä ja niistä kolme lajia selviää myös murtovedessä tai merivedessä. Kuusi lajeista on maaympäristön kasvilajeja, jotka elävät makeanveden äärellä, tai makeanveden lajeja, joita tavataan myös maaympäristössä (sammakot), ja 17 lajia elää maaympäristössä. Luettelon lajeista 10 voisi levitä Suomeen muun koristekasviaineksen, pakkausmateriaalin tai vesiviljeltyjen kalojen mukana, eli ne kuuluvat luokkaan ’leviävät kontaminoituneen tuotteen mukana’. Vain kaksi lajia on levinnyt tai leviää maakuljetusten mukana rautateitä tai maanteitä pitkin ja neljä lajia voisi periaatteessa levitä laivaliikenteen ukana. Maahan päästyään suurin osa vieraslajeista leviää tai on levinnyt karkaamalla, yhteensä 30 lajia.

EU:n ja kansallinen vieraslajilainsäädäntö kieltää EU-luettelon lajien maahantuonnin, kasvatuksen, myynnin ja muun hallussapidon sekä ympäristöön päästämisen. Lainsäädännön mukaan kuitenkin ennen EU-asetuksen voimaantuloa hallussa olleet lemmikit omistaja saa pitää niiden eliniän loppuun, kunhan huolehtii, etteivät ne pääse karkaamaan eivätkä lisääntymään.

Tämän selvityksen mukaisesti tärkein toimenpide haitallisten vieraslajien tahattoman leviämisen ehkäisemiseksi Suomessa on tiedottaminen ja kansalaisvalistus, joka kohdistuu karkaamisen ehkäisyyn. Vieraslajien leviämistä muista maista Suomeen estettäisiin parhaiten vähentämällä kontaminoitujen tuotteiden pääsyä myyntiin.