Vieraslajien aiheuttamat haitat

Suomen yli 48 000 eliölajista vain pieni osa on tunnistettu haitallisiksi vieraslajeiksi, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluja. Haitalliset vieraslajit voivat aiheuttaa haittaa myös taloudelle ja/tai terveydelle.

Haitta luonnolle ja ympäristölle

Ekologisella haitalla tarkoitetaan esimerkiksi vieraslajin aiheuttamaa kilpailua, saalistusta, syrjäyttämistä (epäsuora tai suora), muutoksia keskeisissä tai tärkeissä luontotyypeissä, risteytymistä, tautien levitystä tms. haittaa, joka pääsääntöisesti kohdistuu alkuperäislajistoon tai elinympäristöön.

Kookkaat, aasialaiset tattaret, kuten japanintatar (Reynoutria japonica) ja sahalinintatar (R. sachalinensis) voivat voittaa kilpailussa alkuperäiset kasvilajit ja muodostaa laajoja, yksipuolisia kasvustoja. Pohjoisamerikkalainen harmaaorava (Sciurus carolinensis) kilpailee ravinnosta Euroopan ainoan alkuperäisen puissa elävän oravalajin (Sciurus vulgaris) kanssa ja levittää oravalle kohtalokasta virustautia. Aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis) on lehtipuita vioittava kovakuoriainen. Minkki (Neovison vison) tuhoaa lintujen pesiä ja sen saaliksi joutuvat linnunpoikasten ja -munien lisäksi aikuiset linnut, matelijat, sammakkoeläimet, piennisäkkkäät ja kalat. Voit lukea tarkemmmin yksittäisten lajien aiheuttamista haitoista niitä koskevista lajikuvauksista.

Maailmanlaajuisesti haitallisten vieraslajien arvioidaan olevan keskeisin syy viimeaikaisiin kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoihin. Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin perusteella haitalliset vieraslajit ovat jo vaikuttaneet 56 lajin uhanalaistumiseen tai taantumiseen ja ne ovat vakava uhka yli 200 punaisen listan lajille.

Taloudellinen, terveydellinen ja sosiaalinen haitta

Taloudellisella haitalla tarkoitetaan esimerkiksi vieraslajin aiheuttamaa tuotantotappiota (määrällistä tai laadullista), torjuntakustannuksia tai markkinoiden kautta aiheutuvia vaikutuksia (kysynnän, tarjonnan ja hinnan muutokset). Myös infrastruktuurille koituvat haitat ovat taloudellisia.

Terveydellisellä haitalla tarkoitetaan esimerkiksi vieraslajin aiheuttamaa sairastuvuutta, kuolleisuutta tai kivun tuottamista. Haitallinen vieraslaji voi myös levittää tauteja.

Sosiaalisella haitalla tarkoitetaan vieraslajin aiheuttamia vaikutuksia esimerkiksi esteettisyyteen, virkistyskäyttöön, kulttuuriin, työllisyyteen tai konfliktin luontiin.

Ovatko vieraslajit aina haitallisia?

Vieraslajit ovat osa arkipäiväämme. Monet hyöty-, koriste- ja viljelykasvit ovat vieraslajikasveja. Lisäksi lukuisat tien- ja pellonpientareiden sekä niittyjen lajit, kuten keltasauramo (Anthemis tinctoria) ja päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ovat kulkeutuneet aikojen saatossa ihmisen matkassa Suomeen muun muassa heinänsiemenen mukana. Vierasta alkuperää ovat myös monet lemmikki- ja hyötyeläimet, kuten kissa (Felis catus), vuohi (Capra hircus) ja kirjolohi (Oncorhynchus mykiss).

Aina edes haitallisiksi tunnistettujen vieraslajien haitat eivät ole täysin yksiselittäisiä, vaan haitallisesta voi olla myös hyötyä. Haitallinen vieraslaji voi esimerksi tarjota ravintoa tai suojaa alkuperäiselle lajille. Vieraslajikasvien kukinnot voivat myös houkutella pölyttäjiä. Joskus haitallinen vieraslaji voi muokata elinympäristöä niin, että siitä on hyötyä alkuperäiselle lajistolle. Esimerkiksi amerikanmajavien (Castor canadensis) rakentamat patoaltaat voivat olla tärkeitä elinympäristöjä vesilinnuille ja muille kosteikkolajeille.

Lisälukemista:

Blackburn, T., Bellard, C. & Ricciardi. 2019. Alien versus native species as drivers of recent extinctions. Frontiers in Ecology and the Environment 17: 203-207.

Bellard, C., Cassey, P. & Blackburn, T.M. 2016. Alien species as a driver of recent extinctions. Biol Lett. 2016 Feb; 12(2): 20150623. doi: 10.1098/rsbl.2015.0623

Suominen, J. & Leena, Hämet-Ahti. 1993. Kasvistomme muinaistulokkaat: Tulkintaa ja perusteluja. Norlinia 4:1-90.